Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 06.09.2012 21:31

Jyväskylä Sinfonia – Dima Slobodeniouk, kapellimestari, Mia Huhta, sopraano

Vierailevien kapellimestareiden kausi alkoi lupaavasti. Tavallisesta poiketen yleisö tuntui antavan lämpimimmät kiitokset illan sinfonialle, joka olikin oiva näyte Dima Slobodenioukin taidoista.

Alkupuoli kärsi hiukan silppuisesta ohjelmasta. Jean Sibeliuksen sarja nro 2 Shakespearen näytelmään Myrsky koostuu yhdeksästä pienestä, jokseenkin irrallisesta kappaleesta. Ne ovat viehättäviä tunnelmakuvia, mutta eivät sellaisina muodosta selkeää kokonaisuutta. Siksi ne eivät muodostaneet hyvää pohjustusta solistin ohjelmalle, joka myös oli usean laulun sarja.

Illan solistina oli sopraano Mia Huhta, joka lauloi Alban Bergin Sieben frühe Lieder (Seitsemän varhaista laulua). Musiikki on varsin kauniisti soivaa, vaikka Berg yleensä luetaankin atonaalisen musiikin säveltäjiin.

Valitettavasti istuin paikassa, jossa Mia Huhdan ääni ei oikein päässyt oikeuksiinsa. Tuntui kuin omat korvat olisivat olleet pahasti lukossa. Hän on miellyttävällä tavalla ilmeikäs laulaja. Laulujen vaatimat pitkät linjat toimivat hyvin. Dramaattisten laulujen joukossa Im Zimmer (Kamarissa) oli pieni, iloinen helmi.

Illan päänumeroksi muodostui selkeästi Johannes Brahmsin Sinfonia nro 4 e-molli, jolle mielestäni voisi hyvinkin antaa lisänimen ”Kaunis”. Sävellaji on poikkeuksellisesti molli, mikä jo sinänsä antaa teokselle hieman erilaisen ilmeen. Orkesteri oli poikkeuksellisen suuri, mikä teki sointiin täyteläisyyttä. Toisaalta suuri joukko avustajia toi myös pientä rytmistä hajontaa varsinkin tempoltaan nopeisiin jaksoihin.

Slobodeniouk rakensi sinfoniasta hyvin toimivan kokonaisuuden. Hän on selvästikin onnistunut voittamaan orkesterin luottamuksen ja sai sen soittamaan hyvin. Yleisön kannalta merkityksellistä on sekin, että hänen työskentelyään on mielenkiintoista ja miellyttävää seurata.

Aivan parastaan orkesteri ei tämän kapellimestarin kanssa ainakaan vielä antanut. Tosin edellytykset siihen tuntuisivat olevan. Liekö niin, että pistääkseen aivan parastaan tämä orkesteri tarvitsee Gallois’n tyyliin hiukan arvaamattoman kapellimestarin, jonka tulkinnat saattavat muuttua vielä konsertissa.

Konsertti

Seuraa meitä Facebookissa

Työpaikat