Kangasniemen lahja Suomen kulttuurielämälle
Marjatta Hietaniemi
Ragnar ja Hilding Ekelund
Katujen kertomaa
Amos Andersonin taidemuseossa, Helsinki. Avoinna 9.1.2012 saakka.
Otto Mannisen ohella Kangasniemi lähetti maailmalle toisenkin runoilijan, apteekkarin pojan Ragnar Ekelundin. Kun Manninen kirjoitti elinaikanaan ainoastaan viisi kokoelmaa, Ekelundilta niitä ilmestyi yhdeksän. Mannisen lailla Ragnar Ekelund tunnettiin myös kääntäjänä.
Ennen kaikkea hänen kättensä jälkeä ovat kuitenkin runolliset maalaukset, jotka ovat parhaillaan esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Maalauksissa levittäytyvät niin Kangasniemen maisemat kuin eurooppalaiset katunäkymätkin.
Ihmisiä Ragnar Ekelundin maalauksissa esiintyy harvoin. Useimmin niitä löytää hänen veljensä Hilding Ekelundin matkaluonnoksista. Hilding Ekelundin nuoruudentyö on uhkea italialaissävytteinen, vuonna 1928 valmistunut Taidehalli, joka edelleen täyttää tehtävänsä kuvataiteen monipuolisena näyttelytilana. Toinen yhtä tunnettu Hilding Ekelundin työ oli Olympiakylän suunnittelu, josta yhdessä Alvar Aallon suunnitteleman Sunilan tehtaan sekä Airi Seikkala-Viertokankaan ja Märtha Lilius-Tallrothin Valmetin Rautpohjan asuntoalueen kanssa tuli maamme ensimmäien moderni asuntoalue. Vähemmän tunnettu sen sijaan on Helsingissä Maunulan Sahanmäen rivitaloalue, joka julkisuudessa on jäänyt Espoon Tapiolan varjoon, mutta joka ansaitsisi sille kuuluvan maineen muun muassa monien uutuuksiensa ja julkisivujen hienojen detaljien ansiosta.
Hilding Ekelund suunnittelutehtävät ulottuivat Helsingin ohella myös muihin ruotsinkielisiin rannikkopitäjiin ja -kaupunkeihin. Yhdessä arkkitehtivaimonsa Eva Kuhlefelt-Ekelundin kanssa hän suunnitteli Karjaalle Lärkkullan kansanopiston, jota pidetään Länsi-Uudenmaan ruotsinkielisen väestön merkittävänä arkkitehtuurimonumenttina.
Porvoossa koulunsa käyneet veljekset kulkivat luonnoslehtiöt mukanaan ja piirtelivät niihin pikkukaupungin katunäkymiä. Tuo pikkukaupunkimiljöön ikuistaminen kulkee Ragnar Ekelundin maalaustuotannossa leimallisesti koko hänen tuotantonsa läpi. Italialainen "architettura minora" tarjosi aineksia myös Hilding Ekelundin ja hänen vaimonsa arkkitehtuuriin.
Ragnar Ekelundin maalauksista puuttuvat yksityiskohdat. Arkkitehtuuri on niissä vakaata, vähäeleistä ja tarkoin harkittua. Voisi väittää, että teokset ovat abstrakteja olematta nonfiguratiivisia. Ekelund maalasi kotikaupunkinsa Helsingin katunäkymiä. Näyttelyssä on hieno osasto, jossa on esillä hänen Tallinna-aiheisia maalauksiaan. Parhaimmillaan Ekelund vaikuttaa olevan Espanjasta maalaamissaan näkymissä. Sinne hän pääsi maalaamaan uuden vaimonsa Karin Allardt-Ekelundin kanssa 1950-luvun alussa.
Hilding Ekelundin ammatinvalinta arkkitehdiksi lienee ollut selvää sen jälkeen, kun hän Kangasniemellä lomalla käydessään ihaili kotinsa sivurakennuksen valmistumista, hirsien asettumista salvoksiksi ja sitä tietä valmiiksi rakennuksiksi. Tärkeä innoituksen aihe molemmille veljille oli myös isän kotiin tilaama Ateneum-lehti, jonka tekstit ja kuvat inspiroivat veljeksiä.
