Veikko Vionoja - tekijämies - Ateneum

A A
3.7.2010 00:01

NÄYTTELYT

VEIKKO VIONOJA – TEKIJÄMIES

Ateneumissa Helsingissä

3.10. asti.

Veikko Vionojaa on totuttu pitämään perinteisenä maaseudun, tupanäkymien ja vähäliikkeisten ihmisten kuvaajana. Uusi Ateneumiin ripustettu näyttely osoittaa kuitenkin, että Vionoja on muutakin kuin pohjalaismaalari, ettei peräti modernisti.

Toki taiteilijassa on toinenkin, laatukuvamaalarin puoli. Sellaisiksi hänen maalauksensa tekee hienosti valoa taittava valööritekniikka, joka taas on sukua Jan Vermeerille.

Pohjalaisuutta löytyy pohjalaista maisemaa, kylänäkymiä ja interiöörejä ylistävien aiheiden kautta. Henkilöt Vionojan teoksissa piirroksia ja muotokuvia lukuun ottamatta ovat toissijaisia, ikään kuin statistin asemassa. Usein ihmiset on niissä esitetty takaapäin ja siksikin he vaikuttavat kömpelöiltä. Mutta kysymys ei olekaan taiteilijan osaamattomuudesta vaan tietoisesta valinnasta. Henkilöt eivät ole Vionojan maalauksissa muotokuvia lukuun ottamatta useinkaan tunnistettavia, vaan ihmisiä ”an sich”, kaukaisia muistumia eletyistä ja vahvasti koetuista tunnelmista. Kömpelöhköjen henkilöiden paikalla saattaa nähdä Giorgio Morandin pulloja ja silloinkin, kun henkilöt ovat tunnistettavammin läsnä maalauksissa, he ovat tyyliteltyjä samantapaiseen mystiikan verhoon kuten Paul Delvaux’n maalauksissa.

Veikko Vionojan ainutlaatuisuus tulee näyttelyssä esille muutoinkin.

Hänet on aina nähty esittävänä taiteilijana. Vai voisiko asioita nähdä toisin? Voisiko koko ajan esittävästi maalannut taiteilija olla sittenkin piilomodernisti, vieläpä konstruktivisti? Ainakin itse löysin Sisäkuva Lemposen talosta -maalauksesta (1974) suoranaisen viitteen Piet Mondrianin maalauksiin. Niin näkyvästi Vionoja ei lainaustaan tee kuten kiinalainen virkaveljensä Liu Ye, mutta tuttu Mondrianin ruudukko, tosin Vionojan omalla väriskaalalla toteutettuna teoksen ikkunaruudukosta löytyy. Ikkunoista katselevat rakennukset, puut ja kuu taas tuovat mieleen René Magritten surrealistiset näyt.

Marjatta Hietaniemi

Kommentoi artikkelia
Kulttuurin arviot