Ulvova mylläri

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI
Ulvova mylläri
Ensi-ilta suurella
näyttämöllä 5.9.2009
Arto Paasilinna sen kummemmin kuin hänen teoksensa tuskin tarvitsevat esittelyä. Ulvova mylläri ilmestyi vuonna 1981. Ilmestymisensä jälkeen sen pohjalta on tehty elokuva, joka on nähty televisiossa, ja kirja on kulunut lukijoiden käsissä ympäri maailmaa.

Ei ihme: Paasilinnan lempeä huumori ja tarinan vankka eettinen pohja ansaitsevat yleisönsä ja kirjailija palkintonsa. Teos ja näyttämösovitus houkuttelevat pohtimaan, kuka oikeastaan on hullu ja kuka viisas. Kenellä on oikeus päättää yhden ulvomisesta, toisen pontikankeitosta tai joidenkin rakastamisesta?

Kuin hääpuku

Jyväskylän kaupunginteatterin toteutus on melkein kuin morsiamen hääpuku. Se sisältää jotakin vanhaa ja jotakin uutta. Vanhaa on teksti, tarina, joka seurasi hullun myllärin ja tomeran kerhoneuvojan haurasta rakkautta. Uutta oli riehakas sovitus: näyttämö loisti niin lavastuksen kuin puvustuksenkin osalta, ja osansa värikylläisyyteen toivat vinhasti asujaan vaihtavat taitavat tanssijat.

Ulkoisen loiston jätti kuitenkin varjoonsa esitykseen tilaustyönä sävelletty musiikki. Pauli Hanhiniemen sävellykset, Jyrki Heikkilän nerokas sovitustyö ja huippuammattilaista koostuva orkesteri ottivat yleisönsä. Musiikista muodostui esityksen punainen lanka, joka kantoi alusta loppuun. Se hengitti samassa tahdissa tarinan kanssa, se ilmensi tunnelmia kipeänkauniista painostavaan ja toiveikkaasta tuomitsevaan.

Ehjä esitys

Anssi Valtonen tekstin sovittajana ja ohjaajana oli päästänyt karnevalismin valloilleen. Rytmiltään esitys vaihteli ilonpidosta haikeisiin, kipeisiinkin tunnelmiin, joita Neija Välilän iskevät koreografiat ryydittivät. Gunnar Huttusen ja Sanelma Käyrämön kaino rakkaus sai Henri Halkolasta ja Eeva Hakulisesta oivat tulkit, joita pohjoisen kyläyhteisön omintakeinen asujaimisto säesti.

Kaupunginteatterin näyttelijät olivat erinomaisessa vedossa. Pankinjohtaja Huuhtamoinen, jonka Jouni Innilä ulkoista olemusta myöten tyypitteli tenhoavasti, sai soolonsa viehättävien pankkineitojen avustuksella. Jukka-Pekka Mikkosen persoonallinen kunnanlääkäri Ervinen hurmasi yleisönsä ja Jorma Böökin kauppias Tervola oli lystiä katseltavaa.

Loppua kohden esitys muuttui sirpalemaisemmaksi, ja esimerkiksi myllärin ja Jeesuksen juttutuokio alttarin edessä pomppasi minun silmissäni jo turhan kauas nevalle.

Suomalaiskansallisen korpiromantiikan ja burleskin komedian yhdistelmästä kehkeytyi - ihme kumma - ehjä esitys, joka nosti ensi-iltayleisöä aplodeeraamaan seisaaltaan. On ilmeistä, että kansanmusikaali löysi katsojansa.

Arto Paasilinnan romaanista näyttämölle kirjoittanut: Anssi Valtonen. Ohjaus: Anssi Valtonen. Musiikin sävellys ja laulujen sanat: Pauli Hanhiniemi. Musiikin sovitus ja johto: Jyrki Heikkilä. Kapellimestarin assistentti: Ville Ojanen. Koreografia: Neija Välilä. Lavastus: Mikko Saastamoinen. Pukusuunnittelu: Merja Levo. Valosuunnittelu: Tuukka Toijanniemi. Äänisuunnittelu: Mika Filpus. Maskeerauksen suunnittelu: Merja Levo, Minttu Minkkinen. Rooleissa: Henri Halkola, Eeva Hakulinen, Jorma Böök, Piia Mannisenmäki, Hannu Lintukoski, Mikko Kauranen, Maritta Viitamäki, Matti Hakulinen, Taina Reponen, Elina Korhonen, Jukka-Pekka Mikkonen, Antti Lattu (vier.), Jouni Innilä, Jouni Salo, Jouni Huhtaniemi, Kari Kihlström, Hanna Liinoja, Tommi Rantamäki (TeaK) sekä Miika Alatupa, Atte Hämäläinen, Emilia Laitinen, Markus Linja, Aaro Murphy, Miia Pyykkönen, Laura Suonperä, Sanna Yliniemelä. Orkesteri (ensi-illassa): Jyrki Heikkilä, Ville Ojanen, Markus Elgland, Matti Ekman, Mihai Petrescu, Raimo Väyrynen.

Lähetä artikkelin linkki: Sähköposti Facebook Delicious