Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 25.01.2010 08:17
A A A

Kotimaisten marjatuotteiden arvostus kasvaa

Perheet arvostavat aitoja ja puhtaita tuotteita, joiden alkuperä tunnetaan. Lähiruokaboomi on näkynyt myönteisessä mielessä myös pylkönmäkeläisen Riekon marjatilan arjessa.

Saarijärven vuoden 2009 yrittäjät Kaija ja Ilpo Riekko eivät tosin ole rakentaneet yritystoimintaansa trendien mukaan vaan marjanviljelyä on harjoitettu ja marjoista on tehty jatkojalosteita jo viidentoista vuoden ajan.

Asiakastarpeita on toki kuunneltu tarkkaan koko ajan. Näistä kuluttajasignaaleista syntyivät myös viime vuoden hittituotteet karpaloglögi ja marjaisat kuohujuomat.

- Juhliin kaivattiin alkoholitonta vaihtoehtoa, joka maistuisi eri-ikäisille. Kehitimme mansikan, vadelman, karpalon ja lakan makuiset kuohujuomat, Kaija Riekko kertoo.

Omia tai lähitiloilta

Marjajalosteisiin käytetään omaa mansikkaa ja vadelmaa. Kun omat marjat loppuvat, käännytään lähitilojen puoleen.

- Luonnonmarjat ostamme suurissa erissä, jotta marja on mahdollisimman tasalaatuista.

Marjanviljelijä on aina säiden armoilla. Viime kesänä pakkanen vei 60 prosenttia mansikkasadosta.

Riekon mukaan onneksi joka vuosi jokin kotimaisista marjoista tekee hyvän sadon.

Lempi leimahti

Riekon marjatilan tarina alkoi romanssista. Keskisuomalaismaajussi sai pohjalaismorsiamen, mutta ilman tosi-tv:tä.

- Kävin riijjuulla Ilpon luona ja hän esitteli minulle maita ja mantuja. Sanoin, että "noita pihapeltoja et sitten metitä". Mietin, että niistä saisi hirveän hyviä mansikkapeltoja, Kaija Riekko muistelee.

Unelma toteutui ja ensimmäiset mansikan taimet istutettiin jo parin vuoden päästä. Kaija kouluttautui marjanviljely- ja jatkojalostuskursseilla ja loi itselleen työpaikan. Samalla alkoi pienimuotoinen marjajalosteiden keittäminen kotikeittiössä.

- Olin aina tehnyt sukulaisille mehuja ja hilloja ja niistä oli tykätty. Sitten Ilpolle tuli mitta täyteen, kun lautanen ei enää tahtonut mahtua ruokapöydälle. Siksi navettaan alettiin rakentaa tuotanto- ja varastotiloja. Tehtiin kerralla nättiä, kun haluttiin itselle viihtyisä työpaikka.

Riekkoja ovat työllistäneet alusta asti myös alihankintatyöt. Pariskunta tekee hilloja, marmeladeja, hyytelöitä, mehuja ja glögejä usealle yritykselle.

- Osassa on asiakkaan valmis resepti, osassa tuotekehitystyö on tehty yksin tai yhdessä asiakkaan kanssa, Kaija Riekko toteaa.

Lähetä linkki artikkeliin
Sähköposti Facebook Twitter Delicious

Luetuimmat 24 tuntia

Seuraa meitä Facebookissa

Talous