Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
22.02.2010 08:22
Sadat työpaikat etsivät tekijäänsä
Pia Tervoja
Keuruun seutukunnalla on nuorilleen hyviä uutisia. Tällä hetkellä työelämässä olevista suurin ikäryhmä ovat 55-60-vuotiaat.
Kun tämä ikäpolvi jää eläkkeelle, kymmenen vuoden sisällä vapautuu yli 1 000 työpaikkaa. Samaan aikaan noin 200 yritystä etsii uutta omistajaa. Työpaikkoja syntyy erityisesti hoiva-, metalli- ja palvelualoille.
- Yritykset tarvitsevat nuoria ammattitaitoisia osaajia. Jos emme pysty nostamaan seutukunnalla osaamisen tasoa, emme pärjää Kiinalle ja uusille EU-maille, sanoo Kehittämisyhtiö Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintula.
Toinen hyvä uutinen on, että Keuruun yritykset ovat ulkoisesti hyvässä kuosissa. Ne ovat investoineet koneisiin ja laitteisiin viime vuosina kymmeniä miljoonia euroja.
Kaupunki on laittanut sata miljoonaa euroa infrastruktuuriin, palvelujen kehittämiseen ja asumisympäristöjen kohentamiseen.
Lintulan mukaan nyt yritysten huomio on kääntymässä ihmisresurssiin; ihmisten johtamiseen ja henkilöstön osaamiseen.
- Elinkeinostrategiassammekin korostetaan, että yritykset voivat hyvin, jos yksilöt voivat siellä hyvin, korostaa hallintojohtaja Taru Kujanpää.
Huomio nuoriin
Nuorten työllistymisen tukemiseksi Keuruulle ollaan luomassa uudenlaista toimintamallia, jossa koulutuksen tai työn ulkopuolella olevia nuoria valmennetaan tavoitteellisesti uuteen koulutukseen tai työmarkkinoille.
Kehittämisyhtiöt Witas Oy ja Keulink ovat puolestaan yhteistyössä miettineet keinoja nuorten paluumuuton edistämiseksi. Wirtaa nuorista -toimenpiteessä selvisi, ettei alueilla ole selkeää suunnitelmaa, miten oman kunnan nuoret saataisiin sitoutettua ja houkuteltua takaisin kotiseudulle opintojen jälkeen.
- Tiedämme tutkimusten valossa ne syyt, miksi nuoret muuttavat Keuruulle. Yleensä heillä on tänne jokin side, esimerkiksi sukulaisuussuhde tai Keuruu on heidän syntymäkuntansa. Lisäksi muuttopäätökseen vaikuttavat uskonnolliset taustat. Syynä voi olla myös halu täydelliseen elämänmuutokseen, Taru Kujanpää kertoo.
Tulevissa hankkeissa tullaan käyttämään nuorten omia yhteydenpitokanavia.
- Testaamme esimerkiksi sosiaalisten medioiden tehokkuutta.