Sydämeni tänne jää
Pia Tervoja
Miten nuoret saadaan palaamaan takaisin kotiseudulle opiskelujen jälkeen? Keuruun lukiossa kysymykseen on löydetty monta vastausta. Tärkeää on tarjota monipuolisesti tietoa seutukunnan yrityksistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista unohtamatta yrittäjyyttä.
Keuruulla on tietoisesti rakennettu elinkeinoelämän ja lukion välistä vuorovaikutusta. Parhaillaan opettajille laaditaan yrittäjyyskasvatusaineistoa, jonka avulla jokaiseen oppiaineeseen voidaan nivoa elinkeinoelämän tuntemusta.
- Olemme lähestyneet paikallisten hankkeiden yhteistyönä yli 800 seutukunnan yritystä kysymällä, millaisia yhteistyötoiveita yrittäjillä on koulun suhteen. Onko heillä tarjota TET-paikkoja tai opinnäytetöiden aiheita? Näyttää siltä, että todella monessa yrityksessä olisi halukkuutta ottaa nuori töihin kouluttautumaan insinööriksi työn ohessa, kertoo koulutusjohtaja Jan-Markus Holm.
Monta väylää
Keuruulla halutaan voimistaa mahdollisuuksia opiskella omalla paikkakunnalla. Jos koulutuksen saa kotikunnassa, nuoret eivät karkaa maailmalle.
- Meillä on jo malleja, ettei aina tarvitse lähteä Jyväskylään tai Mänttään vaan esimerkiksi kaksois- ja kolmoistutkintoihin johtavassa koulutuksessa tehdään mahdollisimman suuri osa Keuruulla ja korostetaan työssäoppimista paikallisissa yrityksissä. Meillä on neuvottelut käynnissä keskeisten toimialojen perustutkintojen järjestämisestä paikallisesti.
Keuruun lukion opinto-ohjaaja Helena Puukka sanoo, että seutukunnan yrityselämä tulee nuorille tutuksi monia eri väyliä pitkin. Lukio järjestää yrittäjien vierailuja ja yrityskäyntejä. Lukiolla on pidetty myös yritysten kanssa yhdessä messuja, jossa yrittäjät ovat esittäytyneet.
Messut olivat Olli Karolalle reitti työelämään. Hän työllistyi Vaissi Oy:n kaalikääryletehtaaseen ensin kesäksi. Työtä on riittänyt muidenkin lomien ajaksi.
- Teen kaalikääryleitä, olen välillä pakkaamossa ja ulkotöissä aina sen mukaan, mitä tarvitaan ja miten opin uusia asioita.
Vaissilla onkin monta kytköstä lukioon. Se on muun muassa kuuden lukiolaisen NY-yrityksen kummiyritys.
- Tarjoamme valinnaisena kurssina valtakunnallista Vuosi yrittäjänä -mallia, jossa nuoret perustavat vuodeksi harjoitusyrityksen. Tässä ollaan tekemisissä paljon Kehittämisyhtiö Keulinkin ja yritysten kanssa, Jan-Markus Holm sanoo.
Nuoret lähestyvät itsekin aktiivisesti yrityksiä. Iida Vesterinen on saanut työkeikkoja Duuniringin kautta, joka on kaupungin nuorisotoimen ja 4H-yhdistyksen yhteinen työnvälitystiimi. Terhi Ala-Keturi on hankkinut työkokemusta päiväkodista.
Ehkä takaisin
Lukiolaiset pohtivat jo tulevia opiskelupaikkojaan, mutta kuinka moni heistä haluaisi palata opintojen jälkeen takaisin?
- Ei ole ehkä ensimmäinen vaihtoehto, mutta viimeistään, kun tulen vanhemmaksi, voisin palata juurilleni, sanoo Terhi Ala-Keturi.
- Mukava paikka. Helppo tänne olisi palata. Jos en pääse opiskelemaan, jään Vaissille töihin, toteaa Olli Karola.
- Juuret vetävät Pohjanmaalle, mutta koskaan ei saa sanoa ei koskaan, lisää J onna Kumpula.
- Voisin asua, jos löydän töitä, kommentoi Iida Vesterinen.
Opinto-ohjaaja Helena Puukka lisää, että kommentit kuulostavat hyvin tutuilta. Nuoren täytyy hankkia kokemuksia, mutta ehkä muutaman vuoden poissaolon jälkeen kotiseutu alkaa taas tuntua houkuttelevalta.