Tietolaiset marssivat ulos Jyväskylässä

Missä ajassa tietolaiset elävät? Ettekö ole havainneet ihmisiä lentää yrityksistä pihalle  kuin hiekanmurusia tuulella. Hyvä kielitaito pelastaa, niinkuin olemme havainneet.
 

Kyse on siitä, että niitä hommia ei kuka tahansa kävelevä noin vain tee. Ohjelmistotyön teettäminen varsinkin julkisen hallinnon tarpeisiin jossakin ulkomailla on omanlaisensa yhteiskunnallinen riski. Siinä ei ole kyse yksin kenenkään työpaikoista sinänsä vaan vähän kuin kansallisvarallisuuden kaltaisen pääoman myymisestä ulkomaille.

Kuvatekstissä on luottamusmiehen nimi eri kuin leipätekstissä.

Ai että hommia ei kuka tahansa tee? Ei teekään, mutta Intiassa on fiksummat ja halvemmat insinöörit ja muut suunnittelijat. Johan yksinkertaista mainostyötäkin siirretään Intiaan, tekevät kuusi päivää viikossa, 12 tuntia päivässä, 5 ihmistä, siinä missä meillä 37,5 tuntia viikossa yksi ihminen, toki omalla ajallaankin meillä, mutta meillä ei tunnit ja elämän vuodet riitä, että pärjäisi tällä hetkellä kilpailussa aasialaisten kanssa. Jatkossa ehkä siellä ansiot nousee, meillä laskee, loppuu useammalta kokonaankin, siis meillä.
 

Mauno voutilainen

Ymmärrän kyllä sen, että Voutilainen ei aiheesta mitään voi tietää. Jos ajatellaan, mitä tahansa yhteiskunnan julkishallinnossa olevaa järjestelmää ja kaikkia niitä lakeihin ja asetuksiin perustuvia sopimuksenvaraisia asioita, jotka pitää saada ohjelmistojen muotoon, niin on kyse vähän erilaisista töistä kuin mainostyöstä.

Voutilainen vain etsii käsiinsä vaikkapa tuntipalkkaisten työehtosopimukset eri aloilla, työlainsäädännön ja alkaa siltä pohjalta miettiä, mitä kaikkea ohjelmistoilta vaaditaan. Tulee tosiasiassa kalliiksi siirtää sitä työtä jonnekin Intiaan, koska kyse ei ole mistään bulkkituotteista. Sama koskee kaikkia julkishallinnon järjestelmiä.

No ei kai sitä ohjelmointia noin tehdä, että pidetään työsopimus polven päällä auki ja siitä rakennellaan ehtolauseita vasemmalla kädellä koodiin.

Sanallisten ja graafisten määritysten ja kuvailujen jälkeen nahkarobottikoodaustyön voi teettää missä vain.

Kukas nuo sanalliset ja graafiset määritykset ja kuvailut sitten tekee niin tarkasti, että nahkarobottikoodaustyön voi teettää missä vain? Vaatiiko se paljon työtä vai onko se läpihuutojuttu?
 

Ei tehdäkään. Tarjosin sitä vain Voutilaiselle luettavaksi.

Mutta noinhan sitä paperilla voi kuvitella asian olevan.

Riippuu hommasta. Jos on kyse maan kieltä ja lain ymmärrystä vaativa homma, niin paikalliset tiedusteluintiaanit. Joissakin teknisissä hommissa määrityksen voi tehdä joko valkoinen tai tuonti-intiaani. Mutta niin kus tiiät, niin hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sen minkä suunnittelussa säästää, sen testauksessa häviää.

Kai se on Tietolaisenkin kohta ymmärrettävä, että se on ihan se ja sama missä se koodinpätkä kirjoitetaan. Julkishallinnolle Tiedon tuottama sovellus voidaan tuottaa missä tahansa ja millä kielialuueella tahansa.

Pisnes is pisnes.

Valitettavasti.

Jäi tämä vielä tuosta äskeisestä pois:
 

Koska kyse on siitä ,miten toimeksianto annetaan. Tietolainen voi tehdä sen jopa huonommin, koska olettaa...

Tunaattorilla onkin jo aika vaihtaa ns. osaajat. nokialta lähti aikoinaan joukko ohjelmoijia tunaattorin leipiin mutta jotenkin tuntuu siltä ettei homma ole oikein putkessa.

Kyseinen firma ja heidän "osaajansa" ovat yksi merkittävä osatekijä siinä , miksi Suomen valtionhallinnon sähköisen asioinnin taso on kansainvälisen vertailun mukaan Mongolian alapuolella.

Tällä alueella alkaakin olla jo riittävästi kokemusta kun Metso ja Nokia on omat kuvionsa julkaiseet ja nyt näyttää olevan vuorossa Tieto. Osaamisen siirtääminen ulkomaille onnistuu helposti ja Intiassa alkaakin tällä hetkellä olla kompetenssia myös europpalaisten kanssa toimimisesta. Koulutustausta heillä on loistava ja heidän tyyli hoitaa asioita on huomattavasti parempi kuin entisen hallitsijavaltion. Nyt vaan peilin eteen ja miettimään mikä meillä meni pieleen?

Vastaus omalta kohdalta:Kielitaito pelastaa kyllä mutta ehdottoman tärkeää on verkottoutuminen! Sittä me suomalaiset ei opita, mutta onneksi tähän on Jyväskylän alueella edes hieman panostettu Uudet urat - verkkoyhteisöllä.

Kysymys jarpeltille: Minkä kansainvälisen vertailun mukaan? Show me a data!

Ja täällä Voutilainen hehkuttaa tietämättömyyttään.

Eikä Tiedolla taideta enää käsitellä kriitisiä palkkoja,  sen alan ammattilaiset taitaa olla jo muualla.

Pitää kyllä sanoa, että oikein kylmää suomalaisen yhteiskunnan julkishallinnollisen tietojenkäsittelyn puolesta kun keskustelun mielipiteitä lukee. Ei tällä mitään väliä tietenkään ole mitä tässä sanotaan, mutta kun sitä mieltä ollaan ilmeisesti firman terävässäkin päässä.

Toivottavasti joku taho ymmärtää kaapata em. sovellusalat suomalaisiin käsiin mahdollisimman nopeasti.

Tästä asiasta olen kyllä rva MuTruhuulen kanssa samaa mieltä.

Tieto Oy:n Suomen maayksikkö on tehnyt kaikesta parjauksesta huolimatta parhaan tuloksen konsernin sisällä. No, sehän ei nykyään riitä, vaan osakkeenomistajille pitää saada lisää ja lisää voittoja irtisanomalla ja lomauttamalla ihmiset.

Mitähän suomalaiset veronmaksajat tuumaisivat, jos Verohallinnon järjestelmien koodaus ja ylläpito olisi Intiassa? Jos tulisi paha kupru ja verotus menisi päin peetä, niin mitä sitten?

Miksi yleensäkään maamme tietotekniikkayritysten sallitaan antaa valtionhallinnon siirtää tietojärjestelmätöitä ulkomaille? Eikös tässä maassa ole työttömiä projetkipäälliköitä, suunnittelijoita ja koodaajia, joille tarvitaan töitä ja saadaa valtion ja kuntien kassaan verotuloja. Nyt maksetaan velkarahalla työttömyyskorvauksia. Hullun hommaa!

"Suomalaiset veronmaksajat" eivät tuumaa mistään mitään, koska eivät käsitä valtionhallinnon ja julkishallinnon tietojenkäsittelystä mitään.

"Suomalaiselle veronmaksajalle" ala on samaa kuin netissä surffaminen, keskustelupalstoilla chattailu, pelaaminen, sähköpostien lukeminen ja kehittyneimmillään Excelin käyttöä.

Valtionhallinnon ja julkisen puolen tietojärjestelmätyöt ovat olleet yksityisellä jo ajat sitten. Siihen ei ole ollut valtiolla nokan koputtamista enää yli kymmeneen vuoteen. Trendi alkoin 90-luvun alussa kun kaikkea alettiin ajaa alas, missä vain valtiolla oli osuutensa.

On iso riskinsä jo siinä, että isot järjestelmät ovat yksityisessä bisneksessä, mutta että niiden koodaus siirtyy ulkomaille entistä enemmän on täysin anteeksiantamatonta.

Toisissa keskusteluissa on ihmetelty sitä, että maahan ei saada terveystiedoista kattavaa järjestelmää, joka pystyisi esim. poimimaan apteekeista ja lääkäreiltä toisen luo reseptejä keräävät asiakkaat. Ei se onnistu, kun vähän jokaisella terveysasemalla on omat systeeminsä, jotka toimivat eri periaattein. Tämä vain yhtenä esimerkkinä yksityistämisen "eduista". Ja tämä vain kotimaassa ja kotimaisin voimin.

Tarkoitin kirjoituksellani sitä, että on riski viedä ulkomaille sellaisten tietojärjestelmien koodaustyötä, joissa käsitellään meidän itse kunkin tietoja.

Kuinkahan hyvin todellisessa tilanteessa Intiassa toimiva koodausfirma ottaa vastuun, jos esim. jonkin ministeriön, terveydenhuollon, puolustusvoimien, rajavalvonnan tms. tietoja päätyy nettiin tai rikollisten käsiin?

Miksi valtionhallinto yleensäkään hyväksyy tietojärjestelmänsä alihankitatöiden oston ulkomailta? Tarjouksen halvempi ulkomainen koodaustyön tuntihinta lisää kotimaan työttömyyttä, verotulot alenevat, valtionvelka lisääntyy....??