Matti Vuoria: Valtiosta pörssisijoittaja

A A
18.4.2008 10:12 (Päivitetty 18.4.2008 10:12)
Kuva: Kari Rouhiainen

Matti Vuoria

Keijo Lehto

Suomen suurimman työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria katsoo, että valtion tulisi harkita uusia keinoja osallistua pörssimarkkinoille - ostaa osakkeita.

- Tällaisessa pääomaköyhässä maassa olisi hyvä, että valtio voisi sekä myydä että ostaa pörssiosakkeita. Sopisiko Suomeen esimerkiksi rahasto, joka toimisi markkinoilla sijoittajan roolissa, Vuoria miettii.

Vuorian ajatuksen taustalla on suomalaisomistuksen oheneminen pörssiyhtiöissä. Kun suomalaisyhtiöt ovat kasvaneet, omistus on vähitellen mennyt yhä enemmän ulkomaille. Osakkeisiin investoiva ja sijoittajalähtöisesti toimiva valtion pörssirahasto voisi vahvistaa kotimaista omistajuutta.

- Olen huolissani siitä, että suomalaisten omistavien instituutioiden määrä on ohenemassa. Eivät työeläkeyhtiöt eikä valtiokaan pysyvästi voi korvata muuta institutionaalista omistusta. Meiltä myös liki puuttuvat isot suomalaislähtöiset pääomasijoittajat. Ruotsissa pääomasijoitusmarkkina on huomattavasti syvempi. Suomalaisesta pörssiomistajuudesta on pidettävä huolta, Vuoria sanoo.

Peruspääoma valtion osinkovirrasta

Parhaillaan esimerkiksi tietotekniikan palveluyritys TietoEnator on menossa ulkomaiseen hallintaan, kun pääomasijoittaja on tehnyt yhtiöstä ostotarjouksen.

- Omistuksen alkuperällä on luonnollisesti merkitystä. Se vaikuttaa johdon toimintatapaan, ajatteluun, Vuoria sanoo.

Uuden rahaston peruspääomaksi sopisi Vuorian mielestä esimerkiksi valtion yhden vuoden osinkopotti. Viime vuodelta valtio tienaa osinkoja arviolta 1,6 miljardia euroa.

Peruspääomalla uusi rahasto voisi ostaa pörssiosakkeita. Pörssikurssien lasku tarjoaisi pörssirahastolle hyvän ostotilaisuuden. Suomessa tunnetaan omat yhtiöt usein paremmin kuin ulkomaisten sijoittajien piirissä.

Kun rahasto aikaa myöten tekisi tulosta, tulouttaisi se osinkoja omistajalleen eli valtiolle ja näin maksaisi ennen pitkää peruspääoman takaisin korkojen kera. Rahastoon voisi ottaa omistajiksi myös muita tahoja.

Valtion pörssirahaston perustaminen edellyttäisi Vuorian mukaan riittävän laajaa poliittista yhteisymmärrystä ja näkemystä muun muassa rahaston toimintatavoista.

- Pörssirahasto ei harjoittaisi elinkeinopolitiikkaa vaan hoitaisi sijoituksia. Mutta samalla tunnistetaan, että omistuksen alkuperällä on merkitystä, Vuoria linjaa.

Hallituksen ohjausvallasta hieman kauemmaksi eriytetty rahasto välttyisi vaikeilta keskusteluilta, joita käytiin esimerkiksi metsäyhtiö Stora Enson päätettyä lopettaa Kemijärven sellutehtaan. Silloin vaadittiin valtiota puuttumaan omistamansa Stora Enson toimintaan, jopa vastoin muiden osakkeenomistajien etua.

Miksi Ruotsi ei myy Nordeaa?

Vuorialla on hyvä tuntuma valtioon omistajana. Hän työskenteli aiemmin kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä ja istuu tänä vuonna toimintansa aloittaneessa, arvovaltaisessa valtion omistajaohjauksen asiantuntijaryhmässä. Ryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Vuorian mukaan valtion uusien omistajamuotojen käsittely sopisi hyvin ryhmälle, mikäli hallitus sellaisen toimeksiannon vain antaa.

Valtionomistusta ideologisista syistä vierastaville Vuoria ottaa esimerkin lahden takaa:

- Ruotsalaiset tunnetaan käytännönläheisinä omistajina. Jostain syystä Ruotsin kuningaskunta ei ole nähnyt aiheelliseksi luopua esimerkiksi Nordea-pankin eikä tähän asti TeliaSoneran omistuksesta. Ruotsin valtion omistusta voidaan tuskin perustella sillä, että maan markkinat olisivat Suomen markkinoita ohuemmat, Vuoria toteaa.

SUOMEN VALTIO: ISO OMISTAJA

Suomen valtio on jo nyt merkittävä pörssisijoittaja. Sen omistusten arvon on laskettu olevan Helsingin pörssissä vajaan 25 miljardin euron tasoa.

Se on paljon, sillä suomalaisten työeläkeyhtiöiden omistus on "vain" yhdeksän miljardin euron luokkaa.

Suomen suurimman pörssiyhtiön Nokian markkina-arvo on yli 80 miljardia euroa.

Suomen valtiolla on omistusta muun muassa Finnairissa, Fortumissa, Kemirassa, Metsossa, Neste Oilissa, Outokummussa, Rautaruukissa, Sammossa, Stora Ensossa ja TeliaSonerassa.

Kommentoi artikkelia