Turkin presidentin haastattelu kokonaisuudessaan

Turkin presidentti Abdullah Gül saapuu alkavalla viikolla valtiovierailulle Suomeen ja pitää torstaina Jyväskylässä tämänvuotisen Martti Ahtisaari -luennon. Keskisuomalaiselle etukäteen antamassaan haastattelussa presidentti kuvaili maassaan meneillään olevaa juridista ja henkistä murrosta "hiljaiseksi vallankumoukseksi", joka on tuomassa vääjäämättä länsimaiset perusoikeudet myös Turkin kansalaisten ulottuville.

1. Turkin tie kohti Euroopan unionia on ollut pitkä ja kivinen. Haluaisitteko kuvailla sitä lyhyesti? Mitkä ovat olleet ja mitkä ovat suurimmat esteet? Mitä annettavaa Turkilla on EU:lle ja mitä EU voi antaa Turkille?

Turkin ja EU:n suhteet alkavat vuoden 1963 Ankaran sopimuksesta, jolla solmittiin liitännäissuhde Turkin ja EU:n välille. Helsingin vuoden 1999 huippukokous, jolloin Turkki sai hakijamaan aseman, on virstanpylväs Turkin ja EU:n suhteissa. Turkkilaiset ovat aina arvostaneet hyvin paljon Suomen puheenjohtajuuden tukea tätä huippukokousta edeltävänä aikana.

Huippukokouksen jälkeen ryhdyimme perusteellisiin ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien uudistuksiin. Näiden uudistusten päätarkoitus on nostaa standardeja kansalaistemme hyväksi. Näiden uudistusten ansiosta Turkki pystyi täyttämään Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, ja sen seurauksena Turkki aloitti jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa vuonna 2005.

Nämä uudistukset ovat myös vahvistaneet demokratiaa ja perusoikeuksia Turkissa. On tärkeää huomata, että Turkin läpikäymä muutos näiden uudistusten kautta ei hyödytä pelkästään Turkkia, vaan myös EU:ta. Yksi tulevaisuuden suurista tehtävistä on välittää paremmin tietoa Turkin läpikäymästä muutoksesta EU-kansalaisille.

On hyvin vaikea tehtävä määritellä Turkin merkitystä EU:lle, kun ajattelemme niitä monia alueita, missä Turkki ja EU voivat yhdessä saada aikaan positiivisen muutoksen. Turkin panos konfliktien rauhanomaiseen ratkaisuun alueellaan ja sen kilpailukykyinen markkinatalous lisäävät EU:n maailmanlaajuista valtaa.

2. EU-jäsenyytensä ehtona Turkin täytyy muuttaa huomattavasti lainsäädäntöään ja monia lakipykäliä. Mitä on tehty tähän asti? Entä ihmisoikeudet ja kurdikysymys yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna? Nämä ovat kysymyksiä, jotka tulevat esiin aika usein Länsi-Euroopassa?

Viimeisten kuuden vuoden aikana Turkki on alkanut tehdä perusteellisia uudistuksia ihmisoikeuksien, perusoikeuksien, ajatuksen- ja sananvapauden ja uskonnonvapauden aloilla ja Turkin kansalaisten perinteisesti jokapäiväisessä elämässään käyttämien kielten ja murteiden radioinnissa, televisioinnissa ja oppimisessa. Monet merkittävät ulkomaiset tarkkailijat pitävät tätä prosessia "hiljaisena vallankumouksena". Näiden uudistusten tuloksena kolmasosa perustuslaistamme on uudistettu ja uusi siviililaki on hyväksytty. Turkin rikoslakia on muutettu sanan- ja ajatuksenvapauden vahvistamiseksi. Uusi säätiölaki, joka parantaa kaikkien säätiöiden omaisuussuojaa Turkissa, mukaanlukien ei-islamilaiset säätiöt, tuli voimaan tämän vuoden helmikuussa. Oikeusuudistusstrategiaa viimeistellään parhaillaan.

Turkki on myös huomattavasti lisännyt varoja, jotka on suunnattu Kaakkois-Anatolian alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Tämä alue ei ole vetänyt puoleensa sijoituksia samalla tavoin kuin maamme muut alueet. Samalla tavoin myös Kaakkoisen projektin toimintasuunnitelma (Southeastern Project Action Plan, 2008-2012) julkistettiin toukokuussa. Tässä projektissa visioidaan patojen ja tekojärvien valmistumista alueelle ja se antaa oman panoksensa alueen sosio-ekonomiseen kehitykseen ja muuttaa sen lopulta houkuttelevaksi alueeksi. Turkin hallitus suunnittelee ohjaavansa noin 14 miljardia euroa alueelle vuosina 2008-2012.

Turkki on päättänyt jatkaa uudistusprosessia. Olemme valmistaneet Kolmannen kansallisen ohjelman (Third National Program) osallistuvalla ja avoimella lähentymistavalla. Tällä hetkellä otamme vastaan palautetta tästä ohjelmasta eri instituuteilta ja poliittisilta puolueilta.

3. Perustuslain mukaan Turkki on maallinen valtio. Mutta Turkissa näyttää olevan käynnissä valtataistelu maallisten ja uskonnollisten/islamilaisten voimien välillä. Mitkä ovat osapuolten pääargumentit ja mikä on tilanne tällä hetkellä? Nyt näyttää vallitsevan jonkinlainen "tulitauko", mutta kauanko se kestää?

Meistä sananvapaus on tärkeää. Kaikista asioista keskustellaan avoimesti Turkissa, ja niin asian pitää olla maassa, missä ihmiset ovat vapaita. Meillä on todellakin terveellinen keskustelu myös lukuisista poliittisista asioista. Poliittisista asioista käytävän keskustelun luonnehtiminen "valtataisteluksi" olisi kuitenkin virheellistä ja jopa harhaanjohtavaa.

Perustuslakimme mukaan Turkki on demokraattinen, maallinen ja yhteiskunnallinen valtio, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen. Joitain marginaalisia näkökohtia lukuunottamatta olisi oikein sanoa, että näistä periaatteista vallitsee Turkissa hyvin laaja ja vahva konsensus. Missä tahansa moniarvoisessa maassa on keskustelua johtavien periaatteiden toimeenpanosta ja muista niihin liittyvistä asioista. Tämä on se, mitä tapahtuu maassamme tällä hetkellä. Mutta itse periaatteet ovat vahvoja.

Mielestäni olisi aika todella huolestua, jos mistään asiasta ei käytäisi demokraattista keskustelua Turkissa. Ja nuo päivät ovat kaukana takanapäin.

4. Heinäkuussa Turkissa tapahtui verisiä terroristi-iskuja. Turkki on ollut aktiivinen terrorismin vastaisessa sodassa. Ketkä olivat näiden iskujen takana ja mitä olette tehneet estääksenne tällaiset iskut tulevaisuudessa?

Terrorismi on vakava uhka maailmalle. Tämä vitsauksen päämääränä on ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja demokratian tuhoaminen. Se on rikos ihmisyyttä vastaan alkuperästä, tekosyystä tai päämäärästä riippumatta.

Terrorismia vastaan taisteleminen on tärkeä prioriteetti myös tulevaisuudessa. Menestys riippuu kansainvälisestä yhteistyöstä ja kaikkien asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten noudattamisesta. Se on kollektiivinen päätöksemme ja ponnistelumme tulevat poistamaan tämän vitsauksen kokonaan. Tässä yhteydessä eurooppalaisten kumppaniemme tulee pitää mielessä, että PKK ei ole ongelma pelkästään Turkille, vaan muodostaa uhan myös muille Euroopan maille. Terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden luonnollisesta yhteydestä johtuen terrorismista on tullut iso uhka ja riski, ei pelkästään terroristihyökkäyksistä kärsiville maille, mutta myös maille, mistä terroristiryhmät ja niihin yhteydessä olevat instituutiot löytävät turvapaikan, järjestötukea ja propagandakanavia.

EU on määritellyt PKK/KONGRAGEL:in terroristijärjestöksi. Nyt on jokaisen EU-jäsenmaan asia voimaanpanna asiaankuuluvat YK:n päätöslauselmat ja kansainväliset sopimukset.

5. Irakista tulevien raporttien mukaan Irak on rauhoittunut huomattavasti viimeisten kuukausien aikana. Miten näette tämän kehityksen Turkissa?

Seuraamme tarkasti Irakin turvallisuustilannetta ja vakautta, ja olemme tyytyväisiä kehitykseen. Joukkojen lisäämisellä ("surge" strategy), paikallisten heimojen ja ryhmien liittojen ("Awakening Councils") menestyksellä ja Irakin hallituksen sotilaallisilla toimilla Basrassa ja Mosulissa on ollut ehdottoman positiivinen vaikutus tähän prosessiin.

Tuemme Irakin vakauden ilmapiirin jatkumista. Kun paikallisvaalit on pidetty, turvallisuuden suhteellinen paraneminen voidaan muuttaa poliittiseksi hyödyksi ja vasta sitten voimme ryhtyä puhumaan kestävästä vakaudesta ja turvallisuudesta Irakissa.

Olen myös tyytyväisenä huomannut, että Turkin aloite naapurimaista (Neighboring Countries Initiative) on huomattavasti vaikuttanut Irakin ja sen naapurimaiden suhteiden paranemiseen turvallisuusasioissa.

6. Miten Georgian sota muutti asemia Kaukasuksen alueella? Mitkä ovat pääopetukset ja pelot alueella nyt ja tulevaisuudessa?

Olemme kaikki tietoisia siitä, että entisen Neuvostoliiton hajoaminen jätti jälkeensä ratkaisemattomia konflikteja Kaukasukselle. Se tosiasia, että emme viimeisten 17 vuoden aikana ole onnistuneet ratkaisemaan alueen kylmän sodan jälkeisiä konflikteja, on luonut mielikuvan, että tämä tilanne olisi enemmän tai vähemmän Kaukasukselle luontainen piirre. Tämä on vakava väärinkäsitys. Uskoakseni Georgian sodan tärkein opetus on, että alueen jäätyneet konfliktit voivat koska tahansa "sulaa" ja muuttua kuumiksi konflikteiksi, jopa täysimittaiseksi sodaksi.

Etelä-Kaukasus sijaitsee Euraasian tärkeimpien energia- ja kuljetuskäytävien risteyksessä. Mikä tahansa epävakaus näin tärkeässä risteyskohdassa vaikuttaisi ei pelkästään Etelä-Kaukasuksen maihin, mutta sillä olisi seurauksia myös koko Euraasian ja jopa maailman vakaudelle ja turvallisuudelle.

Sen vuoksi me uskomme, että kansainvälisen yhteisön tulisi rohkaista uusien aloitteiden tukemia olemassa olevia mekanismeja, jotta nämä konfliktit voitaisiin ratkaista ja alueen herkkää luonnetta voitaisiin auttaa muuttumaan. Yksi tärkeimmistä ja haastavimmista edessä olevista tehtävistä on löytää ratkaisu Georgian ongelmalliseen, elokuun 2008 tapahtumista johtuvaan tilanteeseen.

7. Miten Georgian ongelma tulisi ratkaista?

Turkki sijaitsee lähellä Etelä-Kaukasusta ja puolustaa voimakkaasti kansainvälisen lain perusperiaatteita. Turkki uskoo, että Georgian ongelma pitäisi ratkaista alueellista koskemattomuutta kunnioittaen Georgian kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisäpuolella, alueen toimijoiden välisellä dialogilla.

Mutta luottamuksen puute Etelä-Kaukasuksen maiden välillä, mikä ruokkii epävakautta, turvattomuutta ja täysimittaisen sodan mahdollisuutta, on suuri este syvemmän taloudellisen yhteistyön, hyvien naapuruussuhteiden ja poliittisen dialogin yrityksille. Kansainvälinen yhteisö käytti aiemmin ulkopuolisia sovittelijoita, tänään taas puuttuu suora dialogi. Sen vuoksi uskomme, että alueella on kiireinen tarve rakentaa luottamusta ja että ratkaisuja tulisi löytää alueen sisältä. Tämän vuoksi Turkki teki aloitteen Kaukasuksen vakaus- ja yhteistyöohjelmasta (Caucasus Stability and Cooperation Platform CSCP) Georgian tapahtumia seuranneina päivinä. Ohjelman tarkoitus on lyhyesti sanottuna "alueellisen rauhan, vakauden ja turvallisuuden vahvistaminen", "alueen poliittisen dialogin rohkaiseminen", "taloudellisen yhteistyön lisääminen" ja "jännitteiden lopettaminen ja hyvien naapurisuhteiden kehittäminen". Tämä ohjelma toimisi poliittisen dialogin foorumina ja ei ainoastaan helpottaisi ratkaisun löytämistä "Georgian ongelmaan", vaan siitä tulisi kokonaisvaltainen ja rakentava katalysaattori kaikkiin alueen ongelmiin nähden. Tämä ohjelma täydentäisi olemassa olevia mekanismeja.

8. Miten näette Suomen työn ja roolin Georgian kriisissä tähän asti ja maailmanpolitiikassa yleensä?

Suomen aktiivisuus ja rakentavat ponnistelut kansainvälisissä suhteissa tunnetaan hyvin ja maailmanyhteisö arvostaa niitä. Suomen historia ja geopoliittinen sijainti ovat antaneet sille oman tunnustetun ja erityisen paikan maailmanlaajuisissa asioissa. EU-jäsenyytensä kautta Suomi vaikuttaa Euroopassa, mutta myös sen ulkopuolella. Suomi on jatkuvasti vuosien varrella antanut panoksensa YK:n rauhanturvaoperaatioille, Kypros mukaanlukien. Suomella on erityinen rooli Skandinavian alueella Pohjoismaiden neuvoston kautta ja Suomi on aktiivinen myös Euroopan neuvostossa ja Etyjissä. Suomi on antelias lahjoittaja ja auttaa maailman köyhiä valtioita. Lyhyesti sanottuna, Suomi on ollut ihailtavan tehokas heijastamaan pehmeää voimaansa ja on onnistunut rakentamaan erinomaisen maineen globaalilla tasolla.

Mitä tulee Georgian kriisiin, Suomi on ollut Etyjin puheenjohtajuuden kautta suoraan kriisissä mukana. Suomi on tehnyt erinomaista työtä johtaessaan Etyjin ponnistuksia tulitauon aikaansaamiseksi Georgiassa. Kun otetaan huomioon Suomen Venäjä-suhteiden historia, Georgian viimeaikaisilla tapahtumilla on lisämerkitys Suomelle. Aivan kuin me teemme Turkissa, suomalaisten tulee tarkasti arvioida tämän kriisin seurauksia Suomen turvallisuudelle ja Venäjä-suhteille tulevaisuudessa.

9. Kyproksen johtajat ovat aloittaneet neuvottelut saaren yhdistämiseksi. Mitkä ovat yhdistymisen suurimmat ongelmat? Vertaisitteko Pohjois-Kyproksen nykyistä statusta Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan? Onko niillä mitään eroa? Minkälaisia suhteita Turkki tulee pitämään yllä naapuriinsa yhdentyneeseen Kyprokseen?

Kyproksen kahden johtajan aloittamat neuvottelut 3. syyskuuta ovat meille tervetulleet. Turkki on aina tukenut ponnisteluja oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun löytämiseksi Kyproksen ongelmaan YK:n pääsihteerin tuella ja YK:n parametreihin perustuen. Ratkaisua ei kuitenkaan voida löytää pelkästään turkkilaisen puolen ponnistelujen perusteella. Kyproksen edellinen neuvotteluprosessi päättyi kyproksenkreikkalaisten musertavaan pääsihteeri Kofi Annanin suunnitelman hylkäykseen erillisissä mutta samanaikaisissa kansanäänestyksissä 24.4.2004. Mutta kyproksenturkkilaiset antoivat vahvan hyväksyntänsä ja näyttivät kansainväliselle yhteisölle, että heillä on poliittista tahtoa löytää ratkaisu.

Meidän pitää muistaa, että jokaisella kansainvälisen politiikan kysymyksellä on oma dynamiikkansa. Kypros on ollut YK:n asialistalla vuodesta 1964 asti ja kaikki ratkaisun parametrit on saatu valmiiksi. Turkki tulee tunnustamaan ja pitämään yllä naapurisuhteita uuden kumppanuusvaltion kanssa perustuen YK:n parametreihin, joita ovat kaksivyöhykkeisyys, kahden osapuolen poliittinen samanarvoisuus ja kahden osavaltion yhdenvertainen asema, ja jotka säilyttävät vuoden 1960 takaajajärjestelmän. Kyproksen ongelman ratkaisu tuo rauhaa ja vakautta saarelle.

10. Yhdysvaltain mukaan Turkin naapuri Iran on osa "pahuuden akselia". Oletteko samaa mieltä? Onko Iran uhka maailmanrauhalle vai onko Iran paikallinen uhka Lähi-idässä?

Turkki toivoo vilpittömästi, että vakaus ja rauha vallitsee kaikissa sen naapurimaissa. Tämä on yksi Turkin ulkopolitiikan pääpilareita, ja alueelliset ja kahdenväliset suhteemme muiden maiden kanssa perustuvat tähän periaatteeseen.

Uskomme vahvasti, että ratkaisu Iranin ydinvoimakysymykseen on saavutettavissa diplomatian keinoin. Emme itse asiassa näe mitään muuta mahdollista keinoa ulos tästä kriisistä. Mahdollisessa ratkaisussa tulisi ottaa huomioon oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön, sekä myös kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n normit ja ydinsulkusopimuksen velvoitteet. Kansainvälisen yhteisön huoli massatuhoaseiden käytöstä tulisi luonnollisesti myös ottaa huomioon.

11. Turkin suhteet Armeniaan eivät ole olleet hyvät. Miksi? Mikä on Teidän näkökulmanne? Vierailitte henkilökohtaisesti Armeniassa jalkapallon maailmancupin ottelussa Turkin ja Armenian välillä. Voiko tämä "jalkapallodiplomatia" johtaa johonkin tulevaisuudessa?

Turkki oli yksi ensimmäisiä maita, jotka tunnustivat Armenian itsenäisyyden Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Turkki tuki Armeniaa läpi taloudellisten vaikeuksien, antoi humanitaarista apua ja toimi kauttakulkumaana Armeniaan suunnatulle kansainväliselle humanitaariselle avulle. Turkki on myös tukenut Armenian jäsenyyttä kansainvälisissä ja alueellisissa järjestöissä. Hyvä esimerkki tästä on Turkin kutsu Armenialle tulla Mustanmeren aloitteen (Black Sea Initiative) perustajajäseneksi, minkä Armenia hyväksyi.

Mutta Armenian hyökättyä Vuoristo-Karabahiin vuonna 1993 ja Armenian itsepintaisesti miehittäessä Azerbaidzhanin aluetta YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmista huolimatta Turkki sulki Armenian vastaisen rajansa.

Olemme periaatteessa aina uskoneet suhteiden asteittaiseen normalisoitumiseen. Tämän vuoksi olemme ryhtyneet tiettyihin luottamusta rakentaviin toimenpiteisiin, kuten kauttakulkuliikenteen helpottamiseen ja suorien lentojen avaamiseen Turkin ja Armenian välillä. Mutta koska Armenia ei ole vastannut näihin toimenpiteisiin samanlaisilla teoilla hyvien naapurisuhteiden mukaisesti, emme ole voineet solmia diplomaattisuhteita Armenian kanssa.

Armenian presidentinvaalien 28.2.2008 jälkeen lähetin onnittelukirjeen Armenian uudelle presidentille, herra Serzh Sarkisianille. Hän vastasi samanlaisella ystävällisellä ja rakentavalla tavalla ja kutsui minut Armeniaan jalkapallon maailmancupin karsintaotteluun maidemme joukkueiden välillä. Sen vuoksi vierailin Jerevanissa 6.9.2008 ja minulla oli mahdollisuus keskustella herra Sarkisianin kanssa kahdenvälisistä ja alueellista kysymyksistä ystävällisessä ympäristössä. Toivomme, että se mitä kutsutaan "jalkapallodiplomatiaksi", johtaisi jatkokeskusteluihin ja väärinkäsitysten ratkaisemiseen maidemme välillä ja tukisi Turkin ja Armenian välisten suhteiden normalisoitumista. Tämä auttaisi koko alueen vakautta ja yhteistyötä.

12. Turkki ja Israel ovat tehneet yhteistyötä sotilaallisen koulutuksen ja teknisten ratkaisujen alalla jonkin aikaa. Syveneekö tämä yhteistyö nähtävissä olevassa tulevaisuudessa? Turkki tekee ymmärtääksemme kovasti töitä rauhan eteen Lähi-Idässä. Voitteko Te, herra presidentti, arvioida milloin Syyria ja Israel solmivat rauhansopimuksen?

Turkin ja Israelin suhteilla on historialliset juuret. Turkkilaisten ja juutalaisten ystävyys on viime vuosikymmeninä kehittynyt kumppanuudeksi, joka kattaa poliittiset, taloudelliset, sotilaalliset ja kulttuuriyhteydet. Molemmilla puolilla on tahtoa edelleen kehittää tätä ajan testaamaa ystävyyttä. Korostan myös, että tämä suhde on sekä rakentava että avoin.

Turkin nauttima luottamus sekä Israelissa että arabimaissa on arvokas etu, kun alueelle yritetään tuoda rauhaa ja vaurautta. Tämä Turkin ainutlaatuinen asema on suonut sille mahdollisuuden antaa merkittävän panoksensa Lähi-idän rauhanaloitteille ja joskus jopa johtaa niitä. Olette siis oikeassa: Turkki tekee kovasti töitä rauhan eteen Lähi-idässä, oli kyse sitten poliittisesta sovusta Israelin ja palestiinalaisten välillä tai Israelin ja Syyrian välillä.

13. Turkilla on valtavat vesivarat. Kuinka tärkeä on kysymys vesivaroista Lähi-Idässä tulevaisuudessa?

Yleinen väärinkäsitys, etta Turkilla on valtavat vesivarat, pitää kumota heti alussa. Vastoin yleistä käsitystä Turkilla ei ole paljon vesivaroja eikä Turkki ole alueen vesirikkain valtio. Asiantuntijoiden mukaan joillakin Lähi-idän mailla on vakava vesikriisi seuraavan 25 vuoden aikana. Vesi ei millään muulla alueella ole poliittisesti yhtä herkkä ja strateginen luonnonvara kuin Lähi-idässä. Kun otetaan huomioon vesi- ja ilmasto-olosuhteiden huononeminen ja valtioiden rajat ylittävät joet tällä alueella, vesikysymykset saattavat johtaa alueen valtioiden välien kiristymiseen ja huononemiseen.

Me näemme yhteistyön muiden rantavaltioiden ja alueen maiden kanssa mahdollisuudeksi kehittää suhteitamme edelleen. Yhteistyö rajat ylittäviä jokia koskevissa asioissa tuo konkreettista hyötyä, mutta voi myös rohkaista yhteistyöhön muissa alueen kysymyksissä. Tämän vuoksi yhteistyöponnistelut vesikysymyksissä poliittisesti niin herkällä alueella kuin Lähi-itä voivat todella avata ovia yhteistyöhön muillakin alueilla. Kun otetaan lisäksi huomioon mahdollinen odotettavissa oleva vesikriisi Lähi-idässä seuraavina vuosikymmeninä, yhteistyö alueen maiden kesken voi olla ainoa keino välttää inhimilliset katastrofit. Turkki on ottanut valtavia askeleita vesivarojen kehityksessä ja hoidossa viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. Turkilla on potentiaalia tärkeään, rakentavaan ja hyödylliseen panokseen tässä asiassa.

14. Georgian sota muutti poliittista ja sotilaallista tasapainoa Kaukasuksella. Näyttää siltä, että Venäjällä on nyt enemmän vaikutusvaltaa Georgiaan, mutta myös Azerbaidzhaniin. Luuletteko, että on vielä mahdollista toteuttaa Nabuccon kaasuputkisuunnitelma? Entä Trans-Kaspian putki: tuetteko Te vielä sitä?

Energian saannin turvaaminen on erittäin tärkeää sekä Turkille etta Euroopalle. Eräs energiastrategiamme osa on panostaa Euroopan energian saannin turvaamiseen. Meidän mielestämme Georgian viimeaikaiset tapahtumat ovat jälleen kerran todistaneet, miten tärkeää ja tarpeellista on, että energialla on erilaisia lähteitä ja reittejä.

Turkin mielestä eteläisen energiakäytävän (Southern Energy Corridor) kehitys on hyvin tärkeää ja sama koskee myös Nabuccon maakaasuputkiprojektia. Hallituksellamme on päättäväisyyttä ja poliittista tahtoa tämän projektin läpiviemiseen.

Jotkut väittävät, että epävakaus ja turvariskit Baku-Tbilisi-Erzurumin (BTE) ja Baku-Tbilisi-Ceyhanin (BTC) putkien lähialueilla vaarantavat näiden reittien luotettavuuden ja luovat epävarmuutta muiden putkiprojektien, kuten Nabuccon ja Trans-Kaspian maakaasuputkien, toteuttamisesta. Uskomme kuitenkin, että Venäjän ja Georgian välinen kriisi paljasti pääasiassa yhteen lähdemaahan luottamisen ongelmat ja vahvisti, miten tärkeitä vaihtoehtoiset reitit ovat.

Ymmärtääksemme Venäjän ja Georgian kriisin jälkeen eteläistä käytävää ja myös Nabuccoa on alettu tukemaan uudelleen. Kaukasuksen tapahtumat ovat vahvistaneet, että Euroopalla tulisi olla monipuolisempi tarjonta sekä energian toimittajista että reiteistä.

Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman Georgian tilanteesta 3.9.2008. Jotkut sen lausekkeista liittyvät energiakysymyksiin. Euroopan parlamentti korosti Georgian tärkeyttä EU:n energiavarmuuden parantamisessa ja piti olennaisena, että jo olemassa oleva infrastruktuuria, kuten Baku-Tbilisi-Ceyhan putkea, voidaan tehokkaasti suojella. Euroopan parlamentti sanoi myös, että se odotti EU:lta vahvaa poliittista ja rahallista sitoutumista Nabucco-projektiin ja kehotti Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan komissiota jatkamaan ponnisteluja EU:n yhteisen energiapolitiikan käyttöönottamiseksi, missä huomioidaan tarve monipuolistaa energiatarjonnan lähteitä.

Uskomme, että Trans-Kaspian putkiprojekti, jonka kautta Turkmenistanin, Kazakstanin ja myöhemmin Uzbekistanin maakaasu virtaa Eurooppaan Turkin kautta, on kiireellinen, koska se monipuolistaa Eurooppaan johtavia reittejä ja luonnonvaroja. Turkin mielestä tämän projektin läpivieminen on äärimmäisen tärkeää, koska ilman sitä energiakäytävä idästä länteen ei ole täydellinen.

15. Turkki tuki voimakkaasti entisessä Neuvostoliitossa sijaitsevia turkkilaisia kansakuntia Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Oletteko tyytyväinen tämän yhteistyön tuloksiin? Oletteko sitä mieltä, että Turkilla voi edelleen olla aktiivinen rooli Keski-Aasiassa "uuden kylmän sodan" maailmassa?

Turkilla on etnisiä, kulttuurisia ja kielisiteitä Keski-Aasian maiden kanssa, ja sen vuoksi olemme aina olleet sitoutuneita tukemaan niitä niiden taloudellisessa kehityksessä ja poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissa. Turkista on tullut näiden maiden tärkeä kumppani niiden integraatiossa kansainväliseen yhteisöön. Turkki on avustanut Keski-Aasian maita varmistaakseen, että niistä tulee kansainvälisen yhteisön kunnioitettuja jäseniä, YK:n ja Taloudellisen yhteistyöjärjestön ECO:n jäseniä, että ne integroituvat täysin ETYJ:iin ja osallistuvat NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan.

Pyrimme kehittämään kahdenvälisiä suhteita Keski-Aasian maihin kaikilla aloilla perustuen yhdenvertaisuuteen, yhteisiin etuihin ja suvereenisuuden kunnioittamiseen.

Kuvatakseni Turkin taloudellisia suhteita näiden maiden kanssa haluaisin esittää muutamia lukuja. Turkin kaupan vuosittainen kokonaisvolyymi tämän alueen kanssa on kasvanut 4,5 miljardiin dollariin. Turkkilaisten yhtiöiden sijoitukset tähän alueeseen ovat nousseet 4,6 miljardiin dollariin. Yli 1 000 turkkilaista yhtiötä on aktiivisia tämän alueen energia-, telekommunikaatio-, tekstiili-, elintarvike- ja matkailualoilla. Turkkilaisten urakoitsijoiden aloittamat projektit alueella ovat arvoltaan yli 20 miljardia dollaria. Turkilla on myös erinomaiset suhteet koulutuksen ja kulttuurin aloilla näiden maiden kanssa. Tähän mennessä Turkki on myöntänyt 18 000 apurahaa Keski-Aasian maille. Nämä luvut puhuvat puolestaan Turkin aktiivisesta roolista alueella.

Haluaisin lisätä, että Turkilla on moniulotteinen laajennettu kumppanuus Venäjän federaation kanssa ja että meille Keski-Aasia edustaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä eikä kilpailua muiden maiden kanssa. Uskomme myös, että on Keski-Aasian maiden omien etujen mukaista tehdä yhteistyötä useiden toimijoiden kanssa, koska se antaa niille mahdollisuuden menestyä paremmin rajat ylittävien turvallisuushaasteiden kanssa, kuten ääriliikkeet, terrorismi, huumekauppa ja järjestäytynyt rikollisuus.

Korkean tason vierailut alueelle ja läheiset henkilökohtaiset suhteet presidenttien välillä ovat tärkeitä yhteistyön säilyttämisen vuoksi. Voin tyytyväisenä todeta, että olemme onnistuneet tässä aika hyvin. Ensi viikolla pääministerimme vierailee Turkmenistanissa ja Mongoliassa. Myös minä aion vierailla tällä alueella lähitulevaisuudessa ja minulla on jo ollut useita kontakteja useimpien alueen johtajien kanssa.