| Kirjaudu sisään | Tunnukset hukassa | Tilaa lehti | Jätä ilmoitus | Yhteystiedot | Sanomalehti opetuksessa |
|
|
|
Mandela kukisti apartheidin telkien takaa
Rolihlahla Dalibhunga Mandela syntyi vuonna 1918 Mvezon kylässä Transkeissa, yhdellä Etelä-Afrikan köyhimmistä alueista. Englanninkielisen nimen "Nelson" hän sai opettajaltaan.
Mandela ryhtyi kansalaisoikeusaktivistiksi opiskeluvuosinaan Fort Hare University Collegessa ja vuonna 1952 hän perusti maan ensimmäisen mustien lakitoimiston Johannesburgiin. Aktivismin syynä oli vuonna 1948 alkanut rotuerottelu- eli apartheid-politiikka, jossa Etelä-Afrikan valkoinen vähemmistö alisti mustan enemmistön.
Muun muassa asuinalueet ja julkiset palvelut oli jaoteltu rodun mukaan ja seka-avioliitot kiellettyjä.
Mandela nousi Afrikan kansalliskongressin ANC:n aseellisen siiven Umkhonto weSizwen komentajaksi, ja haki sotilasoppia Algeriasta ja Etiopiasta. Vuonna 1964 hänet pidätettiin apartheidin vastaisesta toiminnasta ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
Apartheidin vuoksi Etelä-Afrikalle langetettiin kansainvälisiä pakotteita, mutta rotuerottelu säilyi ja Mandela pysyi vankilassa aina 1980-luvun lopulle saakka. Vuonna 1989 valtaan nousi maltillinen presidentti Frederik de Klerk, joka taipui maailmanlaajuisen painostuksen edessä ja vapautti Mandelan 11. helmikuuta 1990.
Kaksikko sai ponnisteluistaan uuden Etelä-Afrikan luomiseksi Nobelin rauhanpalkinnon 1993. Seuraavana vuonna apartheid lopulta haudattiin.
Mandela toimi Etelä-Afrikan presidenttinä vuodet 1994-1999, minkä jälkeen hän on toiminut konfliktien sovittelijana sekä aids-tietoisuuden levittäjänä.
