Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
09.02.2010 16:18
Mandelan vapaus ei poistanut epätasa-arvoa Etelä-Afrikasta
STT, AFP, DPA
Eteläafrikkalaisten tunnelma ja toiveet olivat kirjaimellisesti katossa 20 vuotta sitten, kun mustien vapaustaistelun ikoni Nelson Mandela astui ulos sellistään peräti 27 vankeusvuoden jälkeen.
- Tervehdin teitä kaikkia rauhan, demokratian ja vapauden nimessä. Kamppailumme on edennyt ratkaisevaan käännekohtaan, Mandela julisti tuolloin.
Mandela lupasi yhdessä ANC-puolueensa kanssa korjata rotuerottelun sortaman mustan väestön olot ja onnistuikin muuntamaan sisällissodan partaalla hoippuneen maan moderniksi demokratiaksi.
Elinolojen kohentamisen kohdalla tavoitteet eivät kuitenkaan täyttyneet. 1990-luvun optimismi on muuntunut 2010-luvun tyytymättömyydeksi, jopa vihaksi.
- Kun Mandela vapautettiin, kaikki luulivat että olimme voittaneet, mutta kuinkas kävi? En ole saavuttanut vapautta, vaan ovet lyödään kaikkialla kiinni nenäni edestä. Tätä en toivo lapsilleni, kertoo Johannesburgin slummissa asuva kolmen lapsen äiti Josephine Mji.
Köyhyys on valtava ongelma: työttömyysaste on lähes 30 prosenttia, koulut ovat kurjassa kunnossa ja rikollisuus rehottaa. Etelä-Afrikassa tapetaan joka päivä 50 ihmistä, ja toiset 50 selviää murhayrityksestä niukasti.
48 miljoonan ihmisen maassa noin kuusi miljoonaa kantaa hi-virusta.
Viime vuonna Etelä-Afrikka saavutti kyseenalaisen kunnian, kun siitä tuli tuloeroilla mitattuna maailman epätasa-arvoisin valtio.
- ANC onnistui juuri siinä - nykyaikaisen markkinatalouden pyörittämisessä - missä sen luultiin epäonnistuvan. Sen sijaan niissä asioissa, joissa sen uskottiin onnistuvan - elinolojen kohentamisessa, koulutuksen parantamisessa ja rikosten kitkemisessä - tulos on surkea, summaa johtaja Frans Cronje Sairr-tutkimuslaitoksesta.
Köyhien usko ja maltti lopussa
Nyt 91-vuotiaan Nelson Mandelan, eli "Madiban", kuten häntä tuttavallisesti kutsutaan, sädekehää ongelmat eivät ole himmentäneet.
- Hän on selvästi kaikkein arvostetuin ja kunnioitetuin valtiomies maailmassa, ja yksi kaikkien aikojen suurimmista ihmisistä, kuvailee arkkipiispa Desmond Tutu.
Muilla ANC:n johtohahmoilla, mukaan lukien nykyisellä presidentillä Jacob Zumalla, on vaikeampaa. Köyhimmillä mustien asuinalueilla puhkesi viime vuonna väkivaltaisia mielenosoituksia, eikä hallinnon antamiin lupauksiin jakseta uskoa.
- Ihmiset kysyvät, että mitä muuta ANC:n väki tekee kuin ostelee luksusautoja ja kuittaa huimia ministeripalkkoja. Toiveet olivat valtaisat, mutta Mandelan vapauttamisen aikainen optimismi on väljähtynyt, kommentoi taloustieteilijä Moeletsi Mbeki.
Zuma yrittää hyödyntää Mandelan loistetta pitämällä kansakunnan tilaa käsittelevän puheensa juuri vapautumisen 20-vuotispäivänä torstaina. Frans Cronje kuitenkin varoittaa, etteivät sanat auta, jos ihmisten arjessa ei näy merkkejä paremmasta.
- Siitä ei ole apua, jos hallinto ei pysty korjaamaan perusasioita; kouluja, sairaaloita ja poliisiasemia. Jännitteet ovat suuret ja viha yltyy erittäin nopeasti köyhissä yhteisöissä, hän muistuttaa.
Etelä-Afrikka näyttää olevan taas samanlaisessa ratkaisevassa käännekohdassa, josta Mandela puhui jo kaksi vuosikymmentä sitten.