Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
05.09.2010 16:55
Ruotsin koulujärjestelmän särmiä hiotaan vaalilupauksissa
Taneli Männikkö / STT
Suomen menestys kansainvälisissä kouluvertailuissa ei ole jäänyt huomaamatta ruotsalaisilta poliitikoilta. Naapurimaan tulokset ovat osuneet silmiin jo pelkästään sen takia, että Ruotsi on vastaavasti jäänyt vertailussa jälkeen. Huoli maan koulutuksen tulevaisuudesta on noussut esiin myös meneillään olevassa vaalitaistossa.
Viimeisin muistutus oli Newsweek-lehden hiljattain julkaisema vertailu, jossa Suomi rankattiin maailman parhaaksi maaksi. "Vasta" kolmanneksi sijoittuneen Ruotsin pisteitä laski ennen kaikkea kategoria koulutus, jossa maa jäi sijalle 19. Vaalien alla myös Ruotsin korkeakouluvirasto raportoi heikentyneistä opintosuorituksista.
"Suomi esikuvana"
Vahvimmin koulukysymyksellä vaaleissa ratsastaa kansanpuolue, joka on mukana maltillisen kokoomuksen johtamassa porvarillisessa allianssissa. Opetusministerinä toimineen puoluejohtaja Jan Björklundin keskeinen sanoma on koulukuri, joka nousi esille jo edellisissä vaaleissa.
- Äänestä työrauhan puolesta. Tulevaisuus alkaa luokkahuoneesta, kuuluu puolueen sanoma kampanjavideossa, jossa kuvataan levotonta luokkahuonetta. Paperipallot lentävät, kännykät piippaavat ja oppilaat tönivät toisiaan.
Muutoksia koululakiin on rustattu jo kuluneella hallituskaudella. Esimerkiksi todistukset tulevat annettavaksi jo kuudennelta luokalta. Tämänkertaisessa vaalikampanjassa on luvattu lisäpanostuksia muun muassa kouluterveydenhuoltoon. Punavihreä oppositio on vastannut lupaamalla muun muassa lisää opettajia.
- Oppilaat oppivat vähemmän kuin aiemmin. Tämän takia haluamme todistuksia annettavaksi jo aikaisemmin. Tarvitsemme parempaa opettajakoulutusta ja lisää tukea oppilaille, jotka jäävät jälkeen, kampanjakiireinen Björklund kirjasi STT:lle sähköpostitse.
Hänen mukaansa ideoita muutoksiin on haettu myös naapurista.
- Suomi on monella tavoin esikuva, erityisesti mitä tulee turvalliseen kouluympäristöön, opettajien statukseen ja todistuksiin ala-asteella, Björklund jatkaa.
"Vähemmän läksyjä - pienemmät koealueet"
17-vuotias Joel Leino muutti Jyväskylästä Tukholmaan kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen vuosi vierähti Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa. Nyt alkamassa on toinen lukuvuosi Solnassa ruotsinkielisessä lukiossa, jossa AIK:ssa jalkapalloileva Leino käy urheilijoille räätälöityä ohjelmaa.
Leino myötäilee Björklundin näkemystä siitä, että ruotsalaisen koulun kurissa on petrattavaa.
- Olihan se viime vuonna vähän tuollaista, Leino sanoo nähtyään kansanpuolueen kampanjavideon häiriköivästä luokasta.
- Opettajat ovat mielestäni hieman lepsuja. Kyllä he sanovat, että voisitteko olla vähän hiljempaa, mutta ei se tunnu tehoavan, Leino toteaa.
Hän näkee oppilaiden suhteen opettajiin olevan hieman "kaverimaisempi", mutta opettajia kyllä kunnioitetaan.
Askel Suomesta ruotsalaiseen koulumaailmaan ei tuottanut Leinon mukaan vaikeuksia.
- Esimerkiksi matematiikassa oltiin Suomessa jo käyty läpi asioita, joita täällä tuli vasta ysiluokalla. Läksyjä Ruotsissa on selvästi vähemmän ja tuntimäärät ovat pienempiä, Leino kertoo.
Myös kokeisiin luettavat sivumäärät ovat vähäisempiä.
- Toisaalta se on minusta oikeastaan ihan hyvä juttu. Opittavat asiat jäävät ainakin minulle paremmin mieleen.
Kielten opetuksessa Leino on varsin tyytyväinen ruotsalaisen koulun tarjontaan.
- Esimerkiksi englannin tunneilla kieltä oikeasti myös puhutaan paljon - opettajatkin selvästi enemmän.