Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
04.02.2010 20:45
Invictus - Voittamaton
JARMO VALKOLA
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Invictus - Voittamaton
Clint Eastwoodin ensi-iltaelokuva Invictus - Voittamaton on rakennettu tyylikkäästi ja ajatuksella, onhan taustatarinana Etelä-Afrikan presidentin Nelson Mandelan ensimmäinen vuosi virassaan ja aiemman apartheidiin pohjautuneen rotuerottelun lopettaminen. Elokuva pohjautuu Anthony Peckhamin sovitukseen John Carlinin kirjasta Playing the Enemy. Nimi Invictus on latinaa ja tarkoittaa juuri voittamatonta. Tässä yhteydessä sillä viitataan englantilaisen runoilijan William Ernest Henleyn kuuluisaan tekstiin vuodelta 1875.
Alussa ollaan vuodessa 1990, jolloin Mandela ( Morgan Freeman) vapautuu Robben Islandin vankilasta 27 vankilavuoden jälkeen. Neljä vuotta myöhemmin hänet valitaan Etelä-Afrikan presidentiksi ja hän saarnaa anteeksiantoa ja armoa yhdistääkseen maansa. Tämän henkisen todellisuuden Eastwood visioi tarkkanäköisesti.
Etelä-Afrikan rugbyjoukkue Springboks heijastaa väreillään symbolisesti apartheidia, joten maan uusi urheiluneuvosto haluaa eroon koko joukkueesta. Mandela ymmärtää tässä vaaran. Francois Pienaar ( Matt Damon) kutsutaan presidentin puheille ja hän vakuuttuu Mandelan sanomasta, jonka mukaisesti muutos koskee kaikkia. Elokuvan yllättävin näkökulma liittyy presidentin turvamiehiin, jotka Jason Tshabalalan ( Tony Kgoroge) johdolla ovat vahvasti esillä kerronnan hetkissä.
Urheilua ja ihmisyyttä
Eastwoodin ohjauksessa Invictus - Voittamaton ei ole sen enempää elämäkerta kuin kansalaisoikeusdraama, vaan pikemminkin näkökulma siihen, miten Mandelan ajatusten sävyttämä humanismi toimii yhteyksissään. Politiikka on taka-alalla ja pääpaino tosiaan rugby-joukkueen edesottamuksissa. Mandela haluaa yhtenäistää kansansa ja juuri rugby toimii elokuvan kerronnassa keskeisenä vertauskuvana kaikelle tälle. Tapahtumat huipentuvat vuoden 1995 maailmancupin loppuotteluun Etelä-Afrikan ja Uuden-Seelannin kesken.
Rotuongelmat sävyttävät luonnollisesti paikoin varsin melodramaattisilla tasoilla liikkuvaa kuvausta, joka ei ole missään nimessä yksisilmäinen näkökulmiltaan. On luontevaa, että Invictus - Voittamaton herättää viitteitä myös Barack Obaman presidenttiyden suuntaan.
Morgan Freemanin tulkitsema Mandela on oikea valinta pääosaan, sillä juuri Freeman kykenee hienosti välittämään Mandelan persoonaan liittyvän hienovaraisuuden, huumorin ja hellyyden. Freemanin Mandela on lämminhenkinen ihminen, joka on samalla hyvin tietoinen maailman julmuudesta. Anteeksiannon teema nousee tässä yhteydessä poikkeukselliseen merkittävyyteen.
Matt Damon tulkitsee peliinsä intohimolla suhtautuvaa rugby-joukkueen kapteenia.
Eastwood ohjaa tällä kertaa perinteisellä tavalla kuljettaen tarinaa rauhallisesti ja jotenkin pakottomasti. Tom Sternin kuvaus on ansiokasta ja Gary Roachin sekä Joel Coxin leikkaus tuo kokonaisuuteen kaivattua yhtenäisyyttä ja tyylillistä liukuvuutta. Loppujaksossa ja erityisesti kansan innostuksen kuvaamisessa on selkeää tilanteiden alleviivausta ja samojen näkymien harkittua toistoa.
Ohjaus: Clint Eastwood. Käsikirjoitus: Anthony Peckham. Pääosissa: Morgan Freeman, Matt Damon. Tyylilaji: draama (S).