Faith No More: Teemme musiikkia vain itsellemme
Juho Hämäläinen
(Julkaistu Keskisuomalaisessa 16.8.1997)
Faith No Moren erittäin energisen ja kuuman Suomen-keikan aattona haastattelussa ovat paikalla laulaja Mike Patton, rumpali Mike Bordin ja hiljaiseksi mieheksi osoittautuva uusi kitaristi John Hudson. Muualla huseerasivat basisti Billy Gould ja kosketinsoittaja Roddy Bottum.
Bändi runttasi heinäkuun lopussa Helsingin kulttuuritalossa keikan, joka jäi ainakin allekirjoittaneen kirjoihin yhdeksi parhaaksi musiikkikokemukseksi pitkiin, pitkiin aikoihin.
Faith No Moren uusin albumi, ironisesti nimetty Album of the Year on menestynyt Euroopassa varsin mainiosti, toisin kuin bändin kotimaassa Yhdysvalloissa. Levy debytoi Billboardin listalla sijalla 44, jonka jälkeen se tippui Top 100:n ulkopuolelle muutamassa viikossa. Suomessa Album of the Yearin omistaa jo yli 10 000 diggaria.
Bändin suurin menestys on toistaiseksi ollut sen läpimurtoalbumi The Real Thing vuodelta 1989. Monet muistavat Faith No Moren yhä vain tuon levyn Epic-hitistä, vaikka bändi on tehnyt loistavia levyjä senkin jälkeen. The Real Thingin ja Album of the Yearin välissä ovat ilmestyneet albumit Angel Dust (1992) ja King for a day... Fool for a lifetime (1995).
Mike Patton ja Mike Bordin eivät kuitenkaan myönnä murehtivansa levyjen myyntimäärien kaltaisia kaupallisia asioita.
- Totta kai haluaisimme myydä paljon levyjä, muttemme tiedä miten. Osaamme vain tehdä niitä, omalla tavallamme. Jos tietäisimme miten tehdä superkaupallisia albumeja, olisimme 99 prosentin varmuudella jo hajonneet. Olisi luultavasti tuntunut tosi paskamaiselta tehdä roskaa. Teemme musiikkia koska haluamme tehdä sitä, emme myydäksemme levyjä, Patton ja Bordin sanovat.
Album of the Yearista on julkaistu rajoitettu erikoispainos, jossa on mukana bonuslevyllinen albumin raitojen teknomiksauksia.
Mike Patton lupailee, että miksauksia on tulossa jatkossakin lisää.
- On kiva antaa omia biisejä jollekin muulle ja sanoa: tee jotakin niille. Siitä saa tietynlaista perverssiä jännitystä, kun odotat mitä joku muu saa aikaiseksi omasta ideastasi. Joskus tulokset ovat pettymyksiä, mutta joskus lopputuloksena syntyy jotain todella hienoa. Uskon, että mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän haluamme tehdä niin, Mike Patton sanoo.
- Teknomiksaukset ovat aihe, josta puhuimme jo The Real Thingin aikoihin. Istuimme heavy metal -lehdistön kanssa samassa pöydässä ja he kysyivät vitsinä mitäs seuraavaksi, teknoa, hah hah? Angel Dust -albumin ilmestymisen jälkeen Youth teki miksauksen A Small Victory -biisistä, joten tämä ei ole meille mikään uusi asia, Mike Bordin jatkaa.
Faith No Moren musiikille on tunnusomaista erilaisten, usein hyvin erilaistenkin vaikutteiden sekoittaminen keskenään. Kaiken kruunaa Mike Pattonin yökerhoviihdetunnelmista hardcorepunkmaiseen kirkumiseen venyvä ääni.
Onko sinulla koskaan ongelmia äänesi kanssa kiertueiden aikana?
- Olen muutaman kerran menettänyt ääneni, mutta sitä ei tapahdu usein. Jos soitat tarpeeksi monta keikkaa, omituinen juttu tapahtuu. Jos keikkoja on vaikka viisi-kuusi viikossa, tuntuu kurkkuni keikan jälkeen usein karhealta. Koska laulan taas seuraavana iltana, kurkku ei saa mahdollisuutta tulla kipeäksi. Kun jatkuvasti rääkkään ääntäni joka ilta, se tavallaan tottuu siihen, Mike Patton kertoo.
Mike Patton vaikuttaa kasvotusten tavattuna varsin rauhalliselta ja sympaattiselta mieheltä, toisin kuin miehen maine antaa ymmärtää. Muutama vuosi sitten Faith No Moren ympärillä kohistiin vokalistin lausunnosta, jonka mukaan hän oli syönyt ihmisen ulostetta.
- Se oli aluksi hauskaa, mutta sitten kun seuraava levy tuli ulos, oli toimittajilla edelleen vain paskan syöminen mielessä. Silloin aihe alkoi väsyttää, Patton huokaisee.
Amerikkalainen rocklevyjä ostava yleisö on tyhmää. Jos Faith No Moren kaltaisen laatuorkesterin järjestään erinomaiset albumit eivät mene kaupaksi, on maassa jokin vialla. Euroopassa "ajattelevan ihmisen metallia" soittavaa Faith No Morea sen sijaan arvostetaan.
Faith No More tarjoili Suomen keikallaan heinäkuun lopussa loistavan paketin bändin uran parhaimpia hetkiä. Laulaja Mike Pattonin veroista showmiestä ei hevillä löydy.