Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
17.07.2010 21:45
Kihveli soikoon on harvinaisen tasokas kyläjuhla
KIHVELI SOIKOON
Hankasalmella 16.7.2001
1950-luvun museo-lättähattu saapuu Hankasalmen asemalle suuren maailman tyyliin. Toistasataa ihmistä on vastassa, ja ottaa kuvia.
Kunnanjohtaja Matti Mäkinen lausuu festivaalin avajaissanat ja skiffle-leiriläiset esittävät tervetuliaislauluna vanhan suomalaisen kansanlaulun. Rohkeaa esiintymistä on ilo katsoa.
Taiteellinen johtaja, Werner Bros -mies, Jari Tuukkanen päättää avajaistilaisuuden.
- Tästä se alkaa, ja sunnuntaina kolmen, neljän maissa se loppuu vesisateeseen.
Yleisö hörisee tyytyväisenä.
Kihvelitoimistossa päivitellään, kun käsiohjelmat ja paidat on myyty loppuun jo ensimmäisenä iltana. Perjantaille oli myyty noin 1 100 lippua, mikä enteilee hyvää viikonloppua.
Makasiinin tunnelmaa
Kansanmusiikkia, skiffleä sekä savolaista huumoria yhdistelevä Mahottomat sai kunnian olla tämän vuoden ensimmäinen esiintyjä. Yhtyeen "orikinaali ja aatenttinen luomuvolokki" veti Makasiinin täyteen ja lämmitteli yleisön nauruhermot.
Kihveliteltan ensimmäinen esiintyjä, herrojen J. J. Calo ja Mr. Pulp duo La Sega del Canto on oikeastaan performanssi. Yhtyeen resepti: on anarkismi, huumori ja musikaalisuus. Keikalla kuultiin klassikkoja My Waysta nokkahuilulla soitettuun Final Countdowniin esitettynä sellaisella antaumuksella ja taidolla, että harvoin näkee.
Toisena soittanut ruotsalainen The Original Swedish Arvika Bluesbreakers oli illan yhtyeistä vähiten humoristinen. Omien folk-, polkka- ja swing -linjalla soljuneiden sävellysten, Carl-Michael Bellmanin juomalaulujen ja J. A. Tannerin kuplettien väliin se esitti ikivihreitä suomalaisia, kuten Emma, Emma ja Juokse sinä humma, tyylillä ja pieteetillä. Yleisö rakasti etenkin näitä, mutta piti kyllä muustakin kuulemastaan. Pyykkilautaa, klarinettia, bassoa, kazoota, kitaraa ja balafonia soittanut Nikolai "Kudden" Lindholm omaa monipuolisen soittotaidon lisäksi myös kauniin lauluäänen.
Perjantain ohjelmisto oli kauttaaltaan loistava, mutta yksi oli ylitse muiden. Hankasalmen ylpeys, Tuukkasen veljeskaartista ja muutamasta vahvistuksesta koottu skiffle-yhtye Werner Bros esiintyi tämän vuoden tapahtumassa molempina iltoina. Perjantaina kuultiin Untolan Jukeboksi (1991) ja Siku Siku (2000) -levyjen aikaista ohjelmistoa miltei alkuperäiskokoonpanoilla.
Tunnelma oli harvinaislaatuinen. Sekä yleisö että bändi olivat liikuttuneita. Koko teltta väreili rakkautta ja sellaista energiaa, jolla korvaisi hyvinkin yhden ydinvoimalan.
Neulamuikut, puuseet
Kihveli Soikoon -tapahtuman vahvuudet ovat tasokkaassa ohjelmistossa, vahvassa talkoohengessä, nostalgiassa sekä rempseässä ja rennossa maalaisuudessa. Lättähatulla tullaan, bajamajojen sijaan käydään puuseessa ja suosituin ruoka-annos ovat neulamuikut.
Kihvelit on kyläjuhla, jonka ohjelmisto on niin tasokas, että sen vuoksi kannattaa tulla pääkaupungista asti. Vaikuttaisi siltä, että tapahtumalla ei ole mitään hätää. Päinvastoin. Kasvun edellytyksiä kyllä piisaa, mikäli on halua.
PETRI KAIKOSUO