Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
09.08.2010 20:05
Anne Tyler - Nooan kompassi
HELENA MIETTINEN
ANNE TYLER
Nooan kompassi
Suom. Jaana Kapari-Jatta. Otava 2010, 286 s.
Anne Tyler on vankkumaton amerikkalaisen keskiluokan kuvaaja. Tyler keskittyy arkiseen pienimuotoisuuteen ja lähisuhteisiin eli häntä voi luonnehtia pienyhteisökertojaksi.
Tylerin pienyhteisö on yleensä perhe, jonka baltimorelainen kirjailija sijoittaa Baltimoreen. Uudessa romaanissa Nooan kompassi kirjailijalle rakas kaupunki korostuu entisestään. Tarinan tapahtumat lähtevät liikkeelle asunnonvaihdosta.
Kirjan päähenkilö, "Nooa", on kuusikymppinen koulun supistusten takia eläkkeelle joutunut Liam Pennywell. Liam muuttaa isommasta asunnosta pienempään ja hyvämaineiselta alueelta epämääräisemmälle. Aikuiset tyttäret ja ex-vaimo vänkäävät vastaan.
Omaiset saavat pistevoiton yksi-nolla, kun Liam kolkataan tajuttomaksi muuttopäivän iltana. Kolkkauksen takia tai yleisen elämän harmauden takia - tässä erottelussa piilee kirjan pointti - Liam alkaa potea huonomuistisuutta. Hän saa idean muistuttajasta: jos olisi joku ihminen jatkuvasti lähettyvillä, joka vaikka työkseen auttaisi toista muistamaan. Voiko sellainen olla?
Raamatun Nooa sai lipua laineilla arkkinsa kanssa, kunnes toppasi kuivalle maalle. Romaanin kysymys kuuluu, löytyykö Liamille kiintopiste. Hän itse toteaa, että hänen elämänsä tuntuu kuivuvan ja kovettuvan kuin hiirenraato patterin takana.
Kun on kyse Anne Tyleristä, ihmisen kiintopiste löytyy tai jää löytymättä toisista ihmisistä. Tyler on kertojana miellyttävän verkkainen, uusaikaisen kiiresairauden selkeä vastavoima. Hänen keinonsa sosiaalisten asetelmien luojana ja näyttäjänä ovat purevan tehokkaita.