Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
23.01.2012 20:49
Arnaldur Indriðason - Jyrkänteen reunalla
Suom. Seija Holopainen. Blue Moon 2011. 300 s.
Islannin luetuimman kirjailijan Arnaldur Indriðasonin (s. 1960) rikoskirjojen suosio ei ole ihme. Hän tavoittaa koskettavilla tarinoillaan monien islantilaisten tunnot. Samalla Arnaldur yhdistää synkkiin juoniin ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä.
Jyrkänteen reunalla -kirjassa ollaan tekemisissä kahden tapauksen kanssa. Pääosassa on Sigurður Óli Reykjavikin rikospoliisista. Muut edellisten kirjojen keskeiset hahmot on häivytetty taka-alalle.
Sigurður Óli lähtee ystävänsä pyynnöstä keskustelemaan kiristäjien kanssa. Hän joutuu keskelle pahoinpitelyä, jonka seurauksena toinen kiristyksestä epäillyistä kuolee. Sigurður Óli huomaa sotkeentuneensa kaulaansa myöten juttuun. Ystävyyskin on koetteilla.
Toisessa jutussa on kyse rappiolle joutuneen miehen hätähuudosta. Lapsuudenkokemus on jättänyt syvät jäljet mieheen ja nyt se purkautuu epätoivoisesti. Mies lähestyy Sigurður Ólia ja yrittää kertoa tuskastaan.
Kolmannella tasolla seurataan Sigurður Ólin henkilökohtaista elämää. Yhteiselo vaimon kanssa on päättynyt ja isän sairaus vie peruskysymysten äärelle.
Taustalla Islanti alkaa oirehtia nousukauden jälkeisessä krapulassa, kupla on puhkeamassa. Suomessakin ihmeteltiin muutama vuosi sitten, kuinka bisnesviikingit valloittivat Eurooppaa ja muutakin maailmaa ostamalla yrityksiä ja perustamalla pankkeja.
Kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn tutkinnassa Sigurður Óli kohtaa parinvaihtoa, pankkiireja, ahneutta ja rahanpesua.
Vakuuttavalla tavalla Arnaldur pyörittää näitä teemoja. Tarina on kylmä ja armoton niin kuin islantilainen jäätikkö, eikä sijaa ole huumorille. Jyrkänteen reunalla on helmi syksyn dekkaritarjonnassa.
Antti Nisula