Eine Joutsijoki - Radio Praha. Matkalaukun muistikirja.
Hannu Waarala
Edico 2011. 115 s. Keuruulaisen toimittajan Eine Joutsijoen Radio Prahan matkamuistokuvia voisi kutsua hyvinkin elämyksellisiksi lastuiksi. Ne koostuvat yleensä puolentoita sivun jutuista, matkalla herännneistä vaikutelmista, muistiin jääneistä elämyksistä ja kokemuksista.
Avoimin mielin suuntautunut matkailu avartaa niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Joutsijoen kuvauksissa on elämyksellistä tuoreutta. Ihmettely on matkailijalle tärkeä ominaisuus. Aina voi kohdata uutta, nähdä vieraat ja tutut asiat uudesta perspektiivistä. Muun muassa tällainen avaramielisyyden näkökohta tulee mieleen Joutsijoen lastuja lukiessa. Joutsijoen juttujen perspektiivi on kotoinen lähietäisyys, tyyli paikoin jopa pakinallinen tuttavallisuus. Siinä on jotakin samankaltaista kuin Pariisissa asuvan Leena Rantasen lähiperspektiiviä tarkastelevissa impressionistissa miniatyyrikuvissa. Kokonainen maailma voi avautua läheltä, vaikka kulkisi kauaksikin kotoa.
Erilaisia vaikutelmia, matkamuistoja, syntyy milloin Prahassa, Venäjällä, Liettuassa tai Lapualla, missä vieraillaan piispan talossa. Pieni, kevyt itseironinen tarkastelutapa on silloin tällöin paikallaan. Se antaa suhteellisuuden tajua arjen koomisuudelle ja ilmiöiden moninaisuudelle. Näin esimerkiksi silloin, kun piispaa haastattelemaan tulleen toimittajan pottuvarvas pilkistää ulos rikkinäisestä sukasta arvokkaan piispantalon porstuassa.
Radio Praha on pienimuotoista kotiseutukirjallisuutta parhaimmillaan. Oikeastaan sellaista aineistoa, mitä isommissakin lehdissä julkaistiin aiemmin viikonlopun kevennykseksi. Miksei voitaisi palata tähän käytäntöön, jolloin ihmisten omat asiat, työ, arki ja henkilökohtaiset elämykset olisivat tärkeämpiä kirjoittamisen aiheita kuin julkkisten ontot ja tyhjät elämänviisaudet?
