Hanna Krall - Aavesärkyä ja muita tosia tarinoita
EILA JAATINEN
HANNA KRALL
Aavesärkyä ja muita tosia
tarinoita
Suom. Tapani Kärkkäinen. Like 2010, 349 s.
Suomentaja Tapani Kärkkäisen valikoima puolalaiskirjailijan Hanna Krallin (s. 1937) novelleista kertoo menneestä maailmasta, juutalaisten kohtaloista ja tavoista ennen toista maailmansotaa. Joidenkin tarinoiden aikajana ulottuu 1990-luvulle asti.
Krall tarinoi kylähulluista, leipureista, rabbeista ja teurastajista, lääkäreistä ja vastarintataistelijoista, juutalaisten auttajista ja ilmiantajista. Kertomuksissa kuljetaan Puolan kaupungeissa ja jäljitetään ihmisten kohtaloita katu kadulta, talo talolta. Nykyhetki koostuu usein raunioista, vainajien luetteloista ja muistoista.
Juutalaisille on aina ollut tärkeää muistaa. Muisti säilyttää eri vuosisatojen pogromeissa kuolleiden ja kadonneiden nimiä, muistoja ja kuvia, heidän sukulaisuussuhteitaan, juhliaan ja traditioitaan.
Krall kronikoi lakonisesti vailla suuria tunteita. Hän ei voihki, ei tunteile, ei tuomitse eikä sääli. Hän vain toteaa ja ikään kuin luettelee: tässä asui se-ja-se, hän kuoli Treblinkassa vuonna 1942. Mutta mikä voima on sivukaupalla jatkuvalla luettelolla: syntyi, eli hetken, kuoli ammuttuna, joukkohaudassa, synagogan palossa, keskitysleirillä…
Krallin tyyli muistuttaa vanhan testamentin Aikakirjoja tai klassista juutalaisten kronikkaa kaukaa historiasta, joka tunnetaan nimellä Kyynelten laakson kronikka.
Toki kertomuksissa on myös aitojuutalaista perinnettä: tarinoita oudoista sattumuksista, dibbukeista, kohtalon oikuista, jotka säästivät jonkun hengen aivan merkillisellä tavalla. On värikkäitä vaiheita ja persoonia. Siinäkin Krall yhtyy vanhaan traditioon, Isaac Singerin kertojanheimoon. Musta huumori, joka välillä ottaa johdon lakoniselta toteamiselta, kuuluu myös juutalaiseen tarinaperintöön.
Krallin tarinoissa tuoksuu mennyt aika, kadut, olohuoneet, vaatteet, räätälinverstaat, koko ashkenazi-juutalaisten kadonnut maailma.