Ihmisen tehtävä – Stefan Einhorn
Reija Palttala
STEFAN EINHORN Ihmisen tehtävä Suom. Riikka Toivanen. Otava 2008, 192 s.
Stefan Einhornin (s. 1955) teos rakentuu keskustelun ja vuoropuhelun perustalle varioiden Sokrateen dialektista menetelmää etsiä tietoa ja totuutta.
Einhornin kirjassa isän ja jo keski-ikään ehtineen pojan kuvitteelliset keskustelut voisivat olla myös keskusteluja Jumalan ja ihmisen välillä.
Poika saa kirjassa kyseenalaistajan, epäilijän ja ihmettelijän roolin, kun taas isä edustaa viisautta antamalla asioille syvällisiä ja kattavia perusteluja. Mutta keskustelujen jatkuessa juuri poika oivaltaa yhden kirjan keskeisimmistä ajatuksista: "Seitsemäs päivä jatkuu yhä. Jumala lepää vielä. Vastuu on nyt ihmisellä."
Einhornin kirjassa korostetaankin tekojen merkitystä. Käyttäytymistään muuttamalla muuttaa ajatteluaan. Hyvyys tai pahuus punnitaan toiminnan tuloksista, ei ajatuksista.
Ennen kuin isä teoksessa kuolee syöpään, poika ehtii kuulla niitä tärkeitä asioita, joita isä ei koskaan lapsuuden perheessä jakanut. Haavat voidaan parantaa, tietää lääkäri-kirjailija ja kirjoittaa auki keskustelun, jota ei aivan oikeasti käyty. Luova teko avaa tunteiden portit, yhdistää tiedon ja totuuden, paremmin kuin tosi fakta.
REIJA PALTTALA