Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 27.10.2007 19:07

Pimeät sylit - Anna Lassila

ANNA LASSILA
Pimeät sylit
Otava 2007, 228 s.

Kuopiosta lähtöisin olevan kirjailijan Anna Lassilan (s.1968) kolmas teos Pimeät sylit kertoo hieman tilkkutäkkimäistä, nopein ja tummin impressioin etenevää tarinaa pääkaupunkiseudun irrallisista ihmissuhteista, uusavuttomista ihmisistä, heidän addiktioistaan, sopeutumattomuudesta ja sopeutumisen tarpeestaan. Mukaan on ujutettu lisukkeena hieman actionia ja rikostarinaakin.

Lähiötodellisuuden ahdistavuus paistaa terävästi läpi Lassilan kuvaamissa ihmisissä, vaikka kyse ei ole aina rahasta tai sen puutteesta. Viihtymättömyys näyttää olevan heille yhteinen tekijä sosiaalisesta pärjäämisestä huolimatta. Parhaimmillaan Lassila onnistuukin kuvaamaan tätä modernin kaupunkimaiseman tylyyttä.

Lassilan romaanissa nousee esille kaksi sisarusparia, veljeä ja sisarta, joiden elämät leikkaavat ja varioivat toisiaan. Romaanin keskushenkilö on kolmekymppinen Ira, toimittaja, joka valmistelee väitöskirjaa. Hänen narkkariveljensä Ismo on puolestaan homo, joka on jo pitkällä joronjäljillä, kunnes pamahtaa uskoon. Töitä pakoileva, hieman ufo Heidi ja hänen sirkuksesta innostunut pikkuveljensä Mikael ovat toinen keskeinen ihmiskuvio.

Ira ja Heidi ovat vanhoja ystäviä. Heitä yhdistää pornobisnes ja mies nimeltä Stefan, epämääräisistä liike-ideoista tunnettu naistenmies. Onneksi Ira kohtaa oikean ja reilun suomalaisen poliisimiehen, todellisen pelastajan, ja tulee hänelle raskaaksi... ja siihen romaani päättyy. Kaikki ei ole ollut siis turhaa, ja elämä voittaa. Vaikka maailma onkin aina poliisin kiikareissa.

Anna Lassilalla on sangen ekspressiivinen, tiheä ja nopeasti etenevä lause. Ulkoiseen kuvaamiseen hän liittää voimakkaasti väritettyjä, tunteenomaisia ilmauksia ja merkityksiä. Lassila tekee siis eräänlaista arkipäivän melodraamaa, jossa ihmiset häivähtävät kerran, sitten häipyvät kuvasta. Lassila osaa tämän vaihtuvan tyylilajin sujuvasti.

Mutta siitä huolimatta Pimeät sylit on muodoltaan hieman ongelmallinen, toisin sanoen hieman liiankin kanssa tasapaksusti "tilkkutäkkimäinen".

HANNU WAARALA

Kirjat

Jari Tervo: Revontultentie (WSOY 2014. 312 s.) 29.8.2014 18:37 (31.8.2014 18:58)
Satu Taskinen: Katedraali (Teos 2014. 335 s.) 27.8.2014 00:01 (31.8.2014 18:56)

Seuraa meitä Facebookissa