Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
14.08.2010 19:27
Katri Tapolan ja Virpi Talvitien - Unilintu ja Uljas Sankari. <br/> Pia Westerholm - Lemmikkiloma Las Palmasissa
SAARA HARJU
KATRI TAPOLA & VIRPI TALVITIE
Unilintu ja Uljas Sankari
Teos 2010, 40 s.
Katri Tapolan ja Virpi Talvitien uusin yhteisteos Unilintu ja Uljas Sankari kertoo kahdeksan vuotta täyttävästä pojasta, joka uneksii, että hänestä tulee Uljas Sankari. Unessa hän nousee Unilinnun selkään ja estää pahanilmanlintua kääntämästä unen valtakunnassa kaikkea ylösalaisin.
Tarina on hieno kuvaus pienen pojan unesta, jossa hän voittaa itsensä ja löytää sisäisen sankarinsa. Päivän pihaleikeissa hän on jäänyt alakynteen, mutta unessa hän onnistuu selättämään pahanilmanlinnun ja ohjaamaan unensa haluamaansa lopputulokseen.
Tästä voitostaan rohkaistuneena hän herää 8-vuotispäivänsä aamuun onnellisena ja näkee pihalla leikkivän, itsensä mittaisen pojan, jota pyytää leikkimään ensilumeen. "Hankeen jää kahdet jäljet. -- kukaan ei voi enää marssia valkoista maisemaa mustaksi, ja se tieto on hyvä ja oikea: niin vahvalta minusta nyt tuntuu."
Kuva ja teksti pelaavat hienosti yhteen. Niitä värittää mystisen epätodellinen unenomaisuus, joka tuo lisämausteensa myös kirjan taiteelliseen ilmaisuun.
Aikuisesta lukijasta kirja on epäilemättä hieno, mutta varsinkin pienempää lasta kuvien tulkinnanvaraisuus ja suurpiirteisyys saattaavat hämmentävää ja tehdä kirjasta vaikeasti lähestyttävän.
PIA WESTERHOLM
Lemmikkiloma Las Palmasissa
WSOY 2010, 38 s.
Lemmikkiloma Las Palmasissa on vauhdikas ja hauska tarina perheen lomamatkasta, jolle myös Haloo-koira saa lähteä mukaan. Samalla matkalla on muitakin lemmikkejä perheineen, ja meno on sen mukainen.
Haloo-koira esimerkiksi karkaa uima-altaalle, kun perhe käy läpi puheenvuorojen jakamissääntöjä. Yhtä innostunut matkasta ei sen sijaan ole Apua-lehmä, joka potee koko matkan ajan koti-ikävää.
Pia Westerholmin hauska satu puhuttelee niin lapsia kuin aikuisia runsaalla huumorillaan. Kuvien hassut yksityiskohdat houkuttelevat tutkimaan kuvia tarkasti. Henkilöhahmot jäävät hieman kepeiksi eivätkä siten tarjoa juurikaan samastumiskohteita pienelle lukijalle. Westerholmin sujuvilla sanankäänteillä päähenkilöiden syvällisempi kuvailu olisi varmasti ollut antoisaa.