Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
09.01.2010 21:30
René Char- Hypnoksen muistikirja (Albert Camus'lle 1943-1944)
HANNU WAARALA
RENÉ CHAR
Hypnoksen muistikirja
(Albert Camus'lle 1943-1944)
Suom. Kristian Blomberg. Savukeidas 2009, 107 s.
Ranskalainen runoilija René Char (1907-1988) lähti alunpitäen surrealismista, mutta eteni yhä syvemmälle kielen näkymättömien reittien ja ansojen kehikkoon, olemassolon sanattomien ja vaiettujen ehtojen tutkimiseen ja määritelyyn.
Klassikkoteos Hypnoksen muistikirja (1946), jonka runoilija Kristian Blomberg on ansiokkaasti suomentanut, syntyi Charin Ranskan vastarintaliikkeen ja toisen maailmansodan aikana, viiltävissä ja ahdistavissa tunnelmissa.
Charin vastarinnan eetos on teoksessa pikemminkin metafyysinen kuin puhtaasti yksioikoisen poliittinen kysymys. Tästä kompromissittomuudessa ja kapinassa aatteita vastaan Charin runous kasvattaa subjektiivisen näkemyksensä voimaa. Ei siis ihme, että Albert Camus koki Charin runouden itselleen hyvin läheiseksi.
Charin runollisissa fragmenteissa fasismin piilevä viheliäisyys ja kalseus näyttäytyvät nimenomaan elämän ja runouden vastakohtana. Runous on ainut autenttisen olemisen muoto, joka ylittää kielipelinä ideologioiden kuolettavan pysähtyneisyyden ja välinpitämättömyyden.
Näin upean aforistisesti Char näkee taiteen kutsumuksen: "Kuvan läpi nähty aika on näköpiiristä kadotettua aikaa. Oleminen ja aika ovat hyvin erilaisia. Kun kuva ylittää ne, se säteilee ikuisena."
Charin runouden teemat liikkuvat aina filosofisten peruskysymysten ja paradoksien äärellä, hylkäämättä silti koskaan aistillisuuden ja kauneuden vaatimusta.
Melonkoliaa käsittelevässä esseessään Sivilisaatio ja tyytymättömyys Sigmund Freud kirjoittaa: "Kauneudesta ei ole välitöntä hyötyä, eikä sillä kulttuurin kannalta ole välttämätöntä tehtävää, mutta kuitenkaan sivilisaatio ei tule toimeen ilman kauneutta."
Hypnoksen muistikirja on viime vuoden suuria käännöstapauksia - pieni kirja mutta ehtymätön aarreaitta hänelle, joka haluaa tutkia sekä ihmisen arvoituksellisuutta että kielen mahdollisuuksia avata olemisen salaisuuksien porttia.