Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
17.10.2008 20:50
Työkalupakki - Turo Kuningas
TURO KUNINGAS Työkalupakki. Välineitä. WSOY 2008, 212 s.
Turo Kuninkaan (s. 1974) esikoisteos Työkalupakki koostuu teksteistä, jotka viiltävästi ja irvokkaasti heijastelevat nykyaikaa ja sen kaoottista ilmiömaailmaa. Kun nihilismi viedään näin pitkälle ja näin ehdottomalla tavalla, lukija kohtaa itsessään jopa eetillisen kauhistuksen. Näin ei pidä olla! Satiiri siis toimii.
Kuninkaan tekstit ovat "välineitä" siinä mielessä, että ne ovat eräänlaisia erikokoisia linssejä, optisia tekstejä, joiden välityksellä lukijan on mahdollista kurkistaa nykyaikaan toisesta perspektiivistä. Kuningas kirjoittaa kuitenkin niin hyvin, ettei vastenmielisimpiäkään juttuja tarvitse lukea "rukkaset kädessä".
Kuningas on sangen häpeilemätön ja hyvin lahjakas tekstinrakentaja. Hän leikittelee, irvistelee, satirisoi iltapäivälehtien myyttejä ja nykyajan pikaruoka-ihmiskuvaa.
Hän löytää groteskista ilmiön olemuksen vähän samaan tapaan kuin Jouko Turkka Aiheissa. Terävyys ja osumatarkkuus merkitsevät myös tietoista näkökulman ja ihmiskuvan kapeuttamista. Mutta tässä tyylilajissa Kuningas on nimensä veroinen.
Kuningas ulottaa tekstinsä masturbaation saloista jääkiekkomaalivahdin feminiinisyyteen, Matin ja Tepon tavanomaisuuden myyttisyydestä uuteen kansallispäähineeseen, lippikseen.
Työkalupakin juttujen teemana voisi olla kokonaisvaltaisesti "mikä meitä oikein vaivaa". Eräänlainen riittämättömyyden tunne, johon ei myöskään psykologien markkinoima "hyvä itsetunto" enää riitä. Big Brother -ohjelmassa kaikilla on erinomainen itsetunto, mutta eikö juuri se olekin kauhistus? Pohjaton narsismi ilman mitään katetta. Sehän on kauhukuva: Suomi-neidon häveliäisyys on muuttunut röyhkeydeksi.
Kuningas suosittelee nykyajan narsistiseen traumaan Matin ja Tepon tasapainoisuutta, keskinäistä sopusointua ja veljesrakkautta. Ei Kainin ja Abelin maanista kinastelua vaan saumatonta yhteiseloa. Reippaasti siis, kaikki mukaan Matti Ruohosen sanoihin: "Mä joka päivä töitä teen, joka ainoa aamu seitsemäksi meen."
HANNU WAARALA