Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
13.08.2008 19:51
Ulla-Maija Paavilainen - Sokerisiskot
ULLA-MAIJA PAAVILAINEN Sokerisiskot Otava 2008, 287 s.
Toinen teos on vaikea haaste. Ulla-Maija Paavilaisen Sokerisiskot ei yllä esikoisromaanin Sinulle luotu (2007) nostaman riman korkeuksiin. Pintatrendejä ivaava ajankuva esitetään nytkin sujuvasti sen omalla kielellä, mutta edeltäjän juonellinen lento ja rakenteellinen tarttuvuus puuttuvat.
Sokerisiskot kuvaa sisaruksia, jotka on nimetty osoittavasti: Sirkku, Pulmu ja Marianne. Heidän liiketoimensa kampaajana, positiivisen ajattelun yritysvalmentajana ja rahapiirien valokuvaajana sijoittuvat keskelle muotihakuista elämäntapaa, jonka äidin kuolema taittaa, jokaisessa tavallaan.
Palataan muistoihin. Lapsuuden tyystin toisenlaiset ajat, olot ja tapaukset lomittuvat nykyhetkeen, selittävät sitä osaltaan ja täydentävät henkilökuvia. Silti hahmot jäävät verrattain etäisiksi. Tekstin verbaalinen teho ei tunnu löytävän kohteistaan riittävää kaikupohjaa.
Sokerisiskot tuskin kuitenkaan on taitavan kirjoittajan viimeinen sana romaanikirjailijana.
TEPPO KULMALA