Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
26.02.2010 20:15
FINTELLIGENS - Mun tie tai maantie
ANNIKA RYTKÖNEN
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
FINTELLIGENS
Mun tie tai maantie
Rähinä
Fintelligens on oivallinen esimerkki siitä, että kyllä pelkästään suomiräppiä tekemällä voi elää jos vain tahtoo. Mutta yhtä varmasti kuin maapallo pyörii akselinsa ympäri, tämä tekijäkaksikko jakaa mielipiteitä.
Tilanne on sama kuin monella muulla menestyneellä räppärillä: kuinka tehdä hyvää musiikkia, jota ihmiset ostavat menettämättä kuitenkaan katu-uskottavuutta? Suomen kokoisilla markkinoilla tilanne lienee mahdoton. Mutta jos laitetaan katu-uskottavuus syrjään, Fintelligens eli Iso H ja Elastinen osaavat tehdä musiikkia, joka myy.
He eivät myöskään häpeä käyttää vierailijoita räpmaailman ulkopuolelta, jos tarve vaatii. Siitä hyvänä esimerkkinä on viime vuonna ilmestynyt Määränpää, jolla vieraili Lauri Tähkä. Kun soppaan heitetään vielä häpeilemättömästi tanssilattiakansaa kosiskelevat hitit Hoida homma (2008) ja uusimmalta Mun tie tai maantie -albumilta Mikä boogie, ovat toisiaan vahtivat sanansyljennän puritaanit kovilla.
Niin se kuitenkin menee, että suomiräpin uranuurtajat ne vain mennä porskuttavat eteenpäin vuosi toisensa jälkeen kun monet muut artistit ovat jääneet unholaan - ja tästä he kuuntelijoita toki itsekin mielellään muistuttavat, kuten biisissä Suut käy.
Nyt esikoisalbumi Renesanssin julkaisusta on kulunut jo kymmenen vuotta ja studion seinällä komeilee useita kultalevyjä. Miksi siis muuttaa hyvää kaavaa? Siksipä ei olekaan mikään ihme, että tämä viideskin levy on tutusta puusta.
Lyriikat menevät vanhoja raiteita pitkin, kerrataan miten hyvin herrat ovat pärjänneet omilla taidoillaan ja miten pitää luottaa itseensä toisten mielipiteistä huolimatta. Ja mikäs siinä on kultaketjuja kalistellessa kun takataskussa komeilee yhteistuotannon lisäksi myös hyviä, omilla tahoilla tehtyjä soololevyjä ja voita leivän päälle vuolee yhdessä perustettu levy-yhtiö Rähinä Records.
Kakkosträkki Maha määrää taas tarttuu ruokaneuvoillaan ajankohtaisesti esimerkiksi lähiruoan puolustamiseen, joskin hieman naiivilla ja saarnaavalla tavalla. Oman osansa saavat toki myös naiset, mutta kevytkenkäisiä vosuja kuvaava Rotko iskee kyllä suoraan maaliinsa, ei voi muuta sanoa.
Jos ei odota mitään huikeaa runotasoista riimittelyä ja arvostaa tuhdisti tuotettuja sekä tarttuvia taustoja, Mun tie tai maantie on aivan passeli lisä levylaariin muillekin kuin vain 15-vuotiaille teineille.