Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
06.05.2011 21:29
Hebosagil - Ura
PETJA SAVOILA
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
HEBOSAGIL
Ura
Verdura
Spinal Tap -kitaristi Nigel Tufnelin ämyrissä äänenvoimakkuus kääntyi aina pykälään 11. Tämän päivän levytuotannossa se yhdestoista vaihde haetaan ääniraitoja kompressoimalla.
Taiten käytettynä sillä nostetaan hiljaisempia ääniä riittävälle voimakkuudelle, ilman että tarvitsee ryhtyä volume-nappulaa räpläämään. Liioiteltuna tehokeinona soittoon saadaan raivoavan myrskyn voima.
Tällaista julmettua paahtoa on vain väsyttävä kuunnella. Maksimitasolta on vaikea nousta korkeammalle. Kontrastit katoavat, korvat vuotavat verta ja mieli pörisee kuin tehosekoittimessa. Tähän luottaa oululainen metalliyhtye Hebosagil.
Ura on doomia, hard corea ja tummasävyistä metallia sekoittavan Hebosagilin toinen pitkäsoitto. 40 minuutin mittainen äänihyökkäys taukoaa luojan kiitos muutamissa kohdissa, joissa kappaletta kuljetetaan pelkän rytmiryhmän tai hidastempoisen kitarariffin avulla, mutta tahdin noustessa kuulija on taas keskellä myrskyä, kuin sillinpyytäjä Lofooteilla.
Ura tarjoaa sinällään kiinnostavaa ja yksinkertaisen toimivista elementeistä rakennettua mättöä, mutta musertavien soundiensa vuoksi levystä nauttiminen on hikistä hommaa.