Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
05.03.2010 17:44
Lapko - New Bohemia
MIKKO SILTANEN
- 1
- 2
- 3
- 4
- 5
Lapko
New Bohemia
Fullsteam Records
Dingon ja kumppaneiden 80-luvulla masinoima Porirock-buumi poiki vielä toisenkin sukupolven satakuntalaisia rokkareita. Taidehörhöjen ja punkkareiden ohella maakunnasta tulee sellaisia nykypäivän nuorisoidoleja kuten Disco Ensemble ja Lapko, jotka nauttivat valtaisaa suosiota kotimaisen yleisön keskuudessa ja ovat kovaa vauhtia menossa myös ulkomaille.
Kumpikin bändi julkaisee tänä keväänä uuden albumin, harjavaltalainen Lapko etunenässä. Härmä ei tarjonnut sopivia puitteita levyn tekemiseen ja niinpä yhtye kävi hieromassa sitä Amerikassa asti.
New Bohemia nauhoitettiin New Yorkissa sijaitsevassa Clubhouse-studiossa, jossa kolmikkoa ohjaili yhdysvaltalainen tuottaja D. James Goodwin.
Miekkosen nimi on aiemmin koristanut mm. jazzlaulajatar Norah Jonesin ja indieyhtye The Braveryn levynkansia, joten kyseessä on kokenut tekijä.
Harjavaltalaisten matka rapakon taakse ei ollut täysin turha, sillä lopputulos kuulostaa isolta ja kansainvälisesti pätevältä.
Lapkon jo entuudestaan vauhdikas yhteissoitto tuntuu kehittyneen tällä levyllä entistä hurjempaan suuntaan ja niinpä kiekko on täynnä rohkeita sovitusratkaisuja ja mielikuvituksellista paiskomista, dynamiikkaa unohtamatta. Jokainen nuotti ja isku on lyöty sellaisella energialla, ettei kenellekään jää epäselväksi, mitä sillä tarkoitetaan.
Yhtye on peräänkuuluttanut lausunnoissaan musiikin ja huumorin yhdistämistä, ja toteuttaakin tätä näkemystään nyt kiitettävällä tavalla.
New Bohemian polveilevat ja moniosaiset sävellykset eivät ole mitään vakavamielisten progemiesten teknistä onanointia, vaan poikalauman leikkisää ilonpitoa, joka tuo paikoitellen mieleen mm. Mars Voltan. Tämän tyyppistä musiikkia ei saa eikä kannata tehdä otsa kurtussa.
Suunta on selvästi kohti ulkomaita, joten hittejäkin pitäisi löytyä. Tältä levyltä niitä on kuitenkin vaikea repiä. Ykkössinkku I Shot the Sheriff sisältää kyllä muutamia maukkaita hetkiä, mutta kokonaisuutena raita jää suutariksi. Potentiaalinen seuraaja lohkaisulle on rekan lailla eteenpäin jyristävä King & Queen tai kesäisen kevyt popbiisi Summer Nights, jotka edustavat albumin suoraviivaisinta antia.
Lapkon tapauksessa laulaja-kitaristi Ville Maljan persoonallinen ääni ja paikoitellen jopa yliteatraalinen tulkinta jakavat taatusti kuulijat kahteen leiriin. Hänen naukuva soundinsa on niin läpitunkeva, että sitä on miltei mahdoton ohittaa olankohautuksella. Olipa siitä mitä mieltä tahansa, niin on sanottava, että miehen suorituksesta löytyy tällä kertaa intensiteettiä ja fiilistä roppakaupalla, ja pahimmat ylilyönnitkin tuntuvat pikkuhiljaa karsiutuneen pois.