Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu
09.04.2009 12:40
Potterit ovat ehkä valhetta - katso video
Ville Lämsä
Pääsiäisnoidat ovat käyttäneet luutia kulkupeleinään jo iät ja ajat, samoin Harry Potter. Luudalla lentäminen vaatii pientä opettelua, joten ei muuta kuin ensimmäinen Potter-kirja Harry Potter ja viisasten kivi käteen.
Luutani on vähintään yhtä hieno kuin Potterin Nimbus kaksituhatta. Kollega askarteli lentovälineen ilmastointiputkesta, vaahtomuovista ja risuista. Nyt täytyy vain hypätä jostain ja luottaa, että luuta kantaa.
Valitettavasti työantaja kärsii uskon puutteesta. Siksi ostan urheilukaupasta jääkiekkoilijan alasuojan ja soitan Jyväskylän palopäällikölle Mika Kuivalaiselle.
Levittäisittekö maahan hyppytyynyn siltä varalta, ettei luuta nousekaan ilmaan, kun hyppään katolta?
- Emme me sellaista normaalisti tee, mutta minua kiinnostaa niin paljon nähdä, miten sinulle käy, että tervetuloa, Kuivalainen nauraa.
Palomiehet opastavat, että tyynyyn pitää pudota selkä edellä. En tajua moista negatiivisuutta. Aion lentää, en pudota. Osa miehistä sentään pohtii, pitäisikö luudasta ilmoittaa lennonjohtoon.
Palokunnan nostolava-auto vie kuusi metriä korkean rakennuksen katolle. Pienen kerrostaloyksiön kokoiseen tyynyyn ainakin osuu helposti, jos jokin menee pieleen.
Noitahattu päähän, luuta käteen ja hyppy! Se lentää, lentää, lent...
Kops.
Matka päättyy kuraiseen tyynyyn. Selkään sattuu, mutta vain vähän. Ehkä tekniikassa oli jotain vikaa.
Toinen yritys, tällä kertaa nostolava-auton korista. Hyppy! Se lentää, lentää, lent...
Kops.
Aloitteleva noita löytää taas itsensä selältään keskeltä hyppytyynyä. Koko luutajuttu taitaakin olla huijausta.