Sisukkaat pettymysten sutenöörit
Petja Savoila
Jyväskyläläinen Reprisal Scars on niitä raskaan musiikin punnertajia, joiden kohdalla toivoo nousua vaikeuksien kautta voittoon. Toisaalta Siperia opettaa ja nöyryys on kaunista.
Reprisal Scarsin kitaristi-säveltäjä Joonas Paananen luonnehtii soittoaan "räpellykseksi" ja koko bändiä "pettymysten sutenööreiksi". Tästä ei enää paljon voi perisuomalainen vaatimattomuus komistua.
Mutta toisaalta, seinän lähestymiseen pensselin ja piru-sapluunan kanssa on ollut aihetta.
- Meillä on tänä vuonna menossa jo kolmas kitaristi ja toinen laulaja. Viiteen vuoteen mahtuu noin kahdeksan jäsenvaihdosta, Paananen laskee.
Ei levyä ilman hyviä biisejä
Tuoreimmat jäsenet löytyivät Venthole-yhtyeestä, Sakke Paavola lauluun ja Tuomas "Reuhka" Kauppinen kitaraan. Rumpali Ville Halonen ja basisti Tuomas Kumpulainen ovat olleet sentään mukana alkumetreiltä asti.
Reprisal Scars on perustettu vuonna 2003, mutta yhtye pääsi debyyttilevyn julkaisuun vasta nyt, kun tänään kauppoihin pamahtaa albumi Killing Art of Self-Deception.
- Pitkäsoitonhan voi tuupata liikenteeseen milloin haluaa, mutta aivan toinen kysymys on, että milloin se kannattaa tehdä. Meillä ei aiemmin vain yksinkertaisesti ollut pitkäsoiton mitan verran hyviä biisejä.
Killing Art of Self-Deception ei keskity itsepetokseen konseptinomaisesti, vaan sanoitukset ovat Paanasen mukaan "perinteistä heviklisettä".
- No ehkä itsepetosta sen verran, että levyllä on puolet uusia ja puolet vanhoja biisejä.
Väärin soitettua Hauntedia
Nuo "vanhat biisit" ovat alkuvuodesta 2008 ilmestyneen ep:n Dead End Road kappaleita, jotka soitettiin tarkempaan kuosiin. Reprisal Scars on Paanasen mukaan albumilla kovemmassa soittotikissä kuin kuunaan.
- Pakko oli skarpata, ei sitä saatanan rävellystä olisi muuten kukaan kuunnellut. Harjoiteltiin uusien jätkien tultua seitsemän viikkoa neljästi viikossa.
Paananen inhoaa muusikoille tyypilliseen tapaan musiikkinsa lokeroimista. Thrashiksi heidän musiikkinsa on kuulemma liian hidasta ja death metaliksi Paananen mieltää Florida-metalin a'la Cannibal Corpse.
- Se on väärin soitettua Hauntedia, kitaristi tiivistää.
Tosimiehet IRC-galleriassa
Reprisal Scars nappasi tänä vuonna kiinnityksen metalliin erikoistuneelta Violent Journey Recordsilta. Vaikka Paananen hoitaa edelleen bändin keikkamyynnin, poisti levytyssopimus epämiellyttävän kaktuksen miehen housuista.
- Se oli aivan perseestä, siis levyjen lähettely medialle ja levy-yhtiöille. Rahaa meni niin perkeleesti ja kaikki kontaktit oli etsittävä itse. Meikäläiselle musiikin soittaminen on tämän homman ydin.
Bändiä lykästi loppuvuoden keikkailun osalta, kun se kiertää niin ikään äskettäin levyn julkaisseen Before the Dawnin kanssa.
- Keikat järjestyivät IRC-gallerian kautta. Me hoidetaan Tuomaksen ( Saukkonen, Before the Dawnin laulaja-kitaristi) kanssa asiat joko IRC-galleriassa tai FaceBookissa, niin kuin tosimuusikoiden kuuluukin, Paananen hekottaa.
- Niiltä puuttui Kuopion ja Oulun välistä keikka joulukuun 12. päivälle ja kysyi, että voisinko järjestää Jyväskylään jotakin. Me olisimme luonnollisesti keikan lämmittelijä.
Oheistoiminta on hanurista
Paananen sai järjestettyä lopulta estradiksi Kortepohjan opiskelijaravintola Rentukan.
- Sekin tuli saatanallisen riivaamisen jälkeen. Eihän tässä kaupungissa meinaa päästä enää keikalle mihinkään tällaisella varoitusajalla, kun Bar 68 ja Freetime on lopetettu.
Kun Jyväskylän show lutviintui, niin Saukkonen kauppasi lämppärin paikkaa myös muille päivämäärille.
- Mikä nottei, totesin. Meillä oli vuoden alusta Before the Dawnin kanssa keikka Lutakossa ja siellä oli aivan hiton hauskaa.
Joku voisi sanoa, että Reprisal Scars on levyn ja diilin myötä vihdoin nosteessa, mutta ei Joonas Paananen.
- Katotaan nyt, että miten toi levy myy. Kunhan sais keikkoja, sen takia tuo levykin tehtiin. Kaikki muu oheistoiminta on enemmän tai vähemmän hanurista. Henkilökohtaisesti en odota yhtään mitään. Miten tällaiset pettymysten sutenöörit voivat mitään hanskata ammattilaisten tavoin, se jää nähtäväksi.