Charlotte Perkins Gilman - Herland

29.7.2009 20:33 HANNU WAARALA

CHARLOTTE PERKINS GILMAN
Herland
Suom. Ville-Juhani Sutinen. Savukeidas 2009, 289 s.
Charlotte Perkins Gilmanin (1860-1935) "ensimmäiseksi feministiseksi utopiaromaaniksi" nimetty Herland (alkuteos 1915) on saanut selkeitä tyylillisiä, filosofisia ja dramaturgisia vaikutteita Platonin Valtio-teoksesta.

Herland on idea- ja dialogiromaani, jossa on esseeromaanille tyypilllisiä piirteitä ja painotuksia. Gilmanin romaanissa asiat ja aatteelliset keskustelut käyvät aina ihmiskuvauksen edellä; tärkeintä on luoda ideoiden välisiä jännitteitä ja vastakohtaisuuksia.

Herland kertoo Etelä-Amerikassa metsän siimeksessä elävästä neljän miljoonan asukkaan naisvaltiosta, jossa miehiä ei ole näkynyt 2 000 vuoteen. Kunnes kolme sivistynyttä tutkimusmatkailijaa löytää paikan ja joutuu käymään läpi naisvaltion ideologisen myllytyksen.

Naisvaltiossa arvot ovat toiset kuin miesten johtamissa yhteiskunnissa. Matriarkaalisuuden elämää rakentavana voimana on perustuslaki, joka nojaa äitimyyttiin. Sen pyhittämänä tapahtuu myös neitseellinen syntymä ja sukupuolisen himon tarpeettomuus.

Gilman kiteyttää sanomansa: "Kun miehellä ei ole mitään annettavaa naiselle, hän on kokonaan oman henkilökohtaisen vetovoimansa varassa ja se rajoittaa kosiskelua."

Niin käy Gilmanin profeetallisessa naisutopiassa. Mutta näin on käynyt enenevässä määrin myös modernissa länsimaisessa yhteiskunnassa. Mies ei ole enää kukko tunkiolla vaan jotakin muuta.

Kommentoi artikkelia