Täytetyn eläimen lämpö - Tytti Heikkinen Kolmas Sotaleikki - Anna Halmkrona

A A
29.3.2008 20:56

TYTTI HEIKKINEN Täytetyn eläimen lämpö poEsia 2008, 88 s.

ANNA HALMKRONA

Kolmas sotaleikki. Liikkeen ja paikan fragmentteja poEsia 2008, 53 s.

Kirja Kerrallaan -kustantamon ja runoyhdistys Nihil Interitin poEsia-sarja jatkaa erottuvien ja omalakisten runokokoelmien julkaisemista. Tytti Heikkisen ja Anna Halmkronan esikoisteokset kuljettavat lukijaa merkitysten rajamailla.

Heikkisen kokoelmassa nousevat esiin yksinäisyyden ja vieraantumisen teemat. Nimi Täytetyn eläimen lämpö yhdistää elävän ja kuolleen. Nimessä tuntuu ruumiillistuvan runoissa toistuva eläminen kylmässä todellisuudessa: "Onko ihmisellä ylipäänsä elämä ja jos, / niin missä kulkee sikiövaiheen / ja kaltaiseni poliittisen tyhjiön välinen ero? // Siitä emme voi valitettavasti antaa tietoa. / Minä olen vain pieni järvi jossa eräs mies hukkui." Välillä ahdistusta pehmentää huumori.

Hakukonetaustaisissa runoissa on uskallusta kokeilla erilaisia tyylejä. Seitsemään osastoon mahtuu niin absurdissävytteistä tarinallisuutta kuin tieteellisen kielen ja määrittelypyrkimysten ironisointia. Kokoelman yhtenä keskuksena voi pitää merkityksillä ja toisaalta merkityksettömyydellä leikkimistä. Tämä perustelee osaltaan runojen moninaisuudesta syntyvää irtonaisuutta. Versoillessaan moniin suuntiin kokoelma jää kuitenkin melko hajanaiseksi.

Epämääräinen tunne merkityksistä

Anna Halmkronan (s. 1972) esikoisessa Kolmas sotaleikki säkeet suodattuvat kokonaisuudeksi, jonka yllä riippuu epämääräinen tunne merkitysten olemassaolosta. Liikkeen ja paikan fragmenteiksi nimetyt runot saavat lukijan turhaan etsimään kiinnekohtaa. Kokoelma on jatkuvassa liikkeessä, hajoamisen ja yhdistymisen tilassa.

Vasta viimeisen osaston runoissa tuntuu avaimia löytyvän. Hajanaisessa virrassa kokoelma testaa sitä, mitä voidaan sanoa, kuka sanoo, miten ja kenelle. Runo Tanssitunti ilmentää pisteliäästi kokoelman luonnetta: pitkän "nhop - nhop, nhyppy" -hyppelyn jälkeen runo päättyy "ja stop. kuka on mukana?". Kokonaisuudessa on oivaltavuutta, mutta yksittäiset runot jäävät usein ohuille kantimille.

OUTI KAIKKONEN

Kotimainen kaunokirjallisuus

Kommentoi artikkelia