Moni pitää maalivahteja outoina ja omalaatuisina. Kuka
tervejärkinen haluaa mennä vapaehtoisesti mustan kumilätkän eteen,
joka parhaimmillaan tulee melkein 170km/h? Huonolla tuurilla vielä
keskelle päätä. Maalivahdin homma poikkeaa kyllä huomattavasti
pelaajan tekemisestä. Veskarille riittää, että on pikkumustan
edessä tarpeeksi usein. En pidä itseäni poikkeavana yksilönä
joukkueessamme, vaikkakin joku joukkuetoveri saattaa olla asiasta
eri mieltä.
Aloitin maalivahdin uran 7-vuotiaana. Silloin se tuntui
kaikkein kivoimmalta. Nyt vanhempana, kun joku on kysynyt miksi
minusta tuli maalivahti, olen pohtinut asiaa vähän syvällisemmin.
Vieläkin se on kivaa, mutta mikä siitä tekee sitten niin kivaa? En
ole vieläkään päässyt selvään ja yksinkertaiseen lopputulokseen.
Vaikkakin maalivahti on osa joukkuetta joukkuepelissä, toimii hän
ikään kuin yksilöurheilija. Maalinsuulla on aina vain yksi
maalivahti kummastakin joukkueesta ja aina kun veskari tekee
virheen näkyy se samantien tulostaululla. Taas jos pelaaja tekee
virheen on kentällä pelaajia ja viimeisenä lukkona maalivahti
paikkaamassa virhettä. Voisikin kuvitella, että maalivahdin niskaan
kaatuu hieman isompi vastuu kuin yksittäiselle pelaajalle. Veskari
onkin lähes aina ottelun sankari tai konna. Hävityn pelin jälkeen
onkin helppo syyttää itseään. Usein olisi riittänyt, että olisi
ottanut yhden kopin enemmän.
Edellä mainitisen, että veskarin ei tarvitse ottaa kuin
kiekko kiinni. Yksinkertaista vai mitä? Todellisuudessa se ei ole
niin yksinkertaista. Pitää osata lukea peliä ja ennakoida pelaajan
ratkaisuita. Kukaan veskari ei voi opetella jokaisen vastustajan
vahvuuksia ja heikkouksia, koska pelaajia on 18 jokaisessa pelissä.
Pelaajan ei taas tarvi opetella kuin veskarin heikkoudet ja
vahvuudet.
Eräs kohta 30 täyttävä liigaveskari kertoi kesän alussa
jutellessamme, että on pelannut jääkiekkoa yli 20 vuotta ja alkaa
vasta nyt käsittämään hieman koko peliä. Onkin selvää, että kokemus
on valttia tässä maalivahdin hommassa, minkä huomaa jo siitä, että
maailman parhaitten veskareitten keski-ikä liikkuu 30 kieppeillä
(Rinne 30v, Thomas 37v, Brodeur 39v, Lundqvist 30v, Bäckström 33v),
kun taas vertaa pelaajien parhaimmisto on keski-ikä huomattavasti
pienempi (Crosby 24v, Ovechkin 26v, Seguin 19v, Kessel 24v, Giroux
23v). Kehittyykö maalivahdit sitten hitaammin, vai onko tolppien
välissä heiluminen niin paljon haastellisempaa, että se vaatii
pidemmän ajan raakaa työtä? Ainakin minusta se on vaikeampaa ja
siksi tämä on kivaa!
ps. Ensi lauantaina (14.1) luvassa huippulätkää hippoksella,
kun Akatemian vieraaksi saapuu kainuun ylpeys Hokki. Tule
kannustamaan Akatemia voittojen tielle!
Sami Rajaniemi #1
