A A A

Vihreä kasvu luo mahdollisuuksia

Kuva: Tuukka Ylönen Presidenttiehdokas Eva Biaudet (r.)

Presidenttiehdokas Eva Biaudet (r.)

Kahden viikon raskaan neuvottelurupeaman jälkeen YK:n ilmastokokouksessa Durbanissa päästiin yhteisymmärrykseen uudesta ilmastosopimuksesta, jossa maat sitoutuvat hillitsemään kasvihuonepäästöjään. Sopimus tulee voimaan vuonna 2020. Neuvottelutulos antaa toivoa siitä, että talouskriisistä huolimatta valtioiden päättäjät ymmärtävät tarpeen ehkäistä ihmiskuntaa uhkaavaa ympäristö- ja ilmastokriisiä.

Ilmastonkriisin torjumisen laiminlyöminen tulee ennen pitkää kalliimmaksi kuin toimenpiteisiin ryhtyminen. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä globaalisti ja kansallisesti sekä alueellisella ja paikallisella tasolla. Siirtyminen vihreään kasvuun edellyttää, että taloudellisessa kehityksessä huomioidaan luonnonvarojen kestävä käyttö ja sosiaalinen vastuu.

Ilmaston huomioon ottavien ja energiantehokkaiden ratkaisujen kysyntä lisääntyy. Vihreän talouden kasvu on mahdollisuus Suomelle ja maamme elinkeinoelämälle. Tarvitsemme uusia ideoita, rohkeutta toimia sekä vahvaa poliittista tahtoa, jotta hyödynnämme kansainväliset markkinamahdollisuudet.

Vihreä kasvu voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda uusia vientimahdollisuuksia sekä työpaikkoja ja yrityksiä koko maahan. Vähäpäästöiseen yhteiskuntaan siirtyminen muuttaa työmarkkinoita ja yritysten toimintaympäristöjä. On tärkeää, että alan työllisyysvaikutukset kartoitetaan ajoissa ja tietotaitoon panostetaan.

Suomella on edellytykset nousta ilmastonsuojelun edelläkävijäksi. Panostamalla uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkaisiin ratkaisuihin Suomi voisi asteittain korvata perinteiset energiamuodot kuten ydinvoiman, kaasun ja hiilen. Suomella on myös hyvät edellytykset lisätä bioenergian käyttöä. Tehokkaampi energian ja materiaalien käyttö parantaisivat maan kilpailukykyä. Lisäksi paljon sähköä kuluttavien lämmitysmuotojen välttäminen vähentäisi ydin- ja hiilivoiman käyttöä.

Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat erityisen suuret pohjoismaiden perifeerisillä alueilla, kuten arktisella alueella. Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ympäristöteknologiassa ja ympäristöasioissa, ja yhteistyötä on jatkossa syvennettävä vihreän kasvun saavuttamiseksi. Pohjoismaat muodostavat maailman kymmenenneksi suurimman talousalueen. Tiiviimpi yhteistyö lisäisi pohjoismaisten päätösten merkitystä kansallisella tasolla sekä vaikutusvaltaa EU:ssa ja YK:ssa.

Itämeren pahimpia uhkia ovat rehevöityminen ja vaarallisten aineiden kuten öljyn kuljetus. EU:n Itämeri-strategia ja HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma ovat tärkeitä työkaluja alueellisen yhteistyön tiivistämiselle pitkällä tähtäimellä. Tekniikkaa ja innovaatioita hyödyntämällä voidaan parantaa Itämeren meriturvallisuutta ja liikenneohjausta. Alueen taloudellisen kasvun tavoitteena on oltava kestävä meriympäristö, mikä voidaan saavuttaa tiiviillä ja koordinoidulla yhteistyöllä.

Maailmassa vallitsee globaali ilmasto- ja ympäristökriisi. Yksikään maa ei voi yksin hillitä ilmastonmuutosta. On tärkeää, että Suomi tässä tilanteessa hyödyntää ne mahdollisuudet, jotka syntyvät uusiutuvien energialähteiden ja ympäristöteknologian kehittämisestä sekä energiatehokkuuden lisäämisestä. Päätösten on pitkällä tähtäimellä tuettava vihreää kasvua.

Eva Biaudet

Lähetä artikkeliin linkki
Sähköposti Facebook Twitter Delicious
Kommentoi

2000 merkkiä jäljellä

Kaikki kommentit moderoidaan ennen julkaisua.

Matkalla Mäntyniemeen

Matkalla Mäntyniemeen

Ehdokas

Matkalla Mäntyniemeen -blogissa on seitsemän kirjoittajaa, jotka ovat ehdokkaina presidentinvaaleissa. Blogissa he pureutuvat ajankohtaisiin aiheisiin.

Kirjoittajina ovat Eva Biaudet, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Sauli Niinistö, Timo Soini ja Paavo Väyrynen.

Blogi julkaistaan Keskisuomalaisen lisäksi Savon Sanomissa, Etelä-Suomen Sanomissa ja Karjalaisessa.

Matkalla Mäntyniemeen

Viimeksi kommentoidut