SM-liigan sivuilla blogaava Tommi Kerttula paljasti tuossa
kuukausi sitten vähälle huomiolle jääneen katastrofaalisen
tilaston. Kyseessä oli koonti kahden minuutin jäähyistä sekä
ulosajoista kymmenen ensimmäisen liigakierroksen jälkeen vuosina
2009-11.
Se meni näin:
Kahden minuutin jäähyt, kymmenen ensimmäistä kierrosta:
Kausi 2009–2010: 934 kpl
Kausi 2010–2011: 762 kpl
Kausi 2011–2012: 683 kpl
Siis tänä syksynä kymmenen ensimmäisen liigakierroksen aikana
vihellettiin 251 kakkosta vähemmän kuin kaksi vuotta sitten!
Samalla vertailujaksolla kaksi vuotta sitten nähtiin yhdeksän
ulosajoa, tänä syksynä niitä oli yhdeksäntoista!
Ei kai siihen mitään einsteinia tarvitse, kun hoksaa, että
nämä asiat korreloivat keskenenään. Kun keppiä saa antaa käsille ja
työntää kainaloon sekä puserossa roikkua ilman rangaistusta, niin
jossain kohtaa läikkyy yli. Sitten ohjataan ukkoa ulos isoista
ovista.
NHL:n villitsemänä muutama vuosi sitten puhuttiin
nollatoleranssista ja hetken aikaa sitä jopa yritettiin toteuttaa.
Lisää tilaa taidolle jne. Nyt asiasta ei enää edes puhuta.
Tivasin karmean JYP-Pelicans -ottelun jälkeen kommenttia em.
tilastoon otteluvalvoja Erkki Jaalalta. Jaala väisti kysymyksen.
-Erotuomarijohto (kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä ja
erotuomaripäällikkö Markku Kruus) kommentoi näitä asioita. Sieltä
ei ole tullut missään vaiheessa sellaista viestiä, että tämän
kauden tuomaritoiminnassa olisi ollut jotain ongelmia. Ongelmia ei
ollut myöskään tässä ottelussa, Jaala sanoi.
Jaahah. Että ongelmia ei ole. Menohan on kuin
Neuvostoliitossa ennen vanhaan - tai Venäjällä nykyään. Ongelmia ei
ole, kun niistä ei puhuta.
Mutta on niitä. Tämän kauden aikana olen nähnyt
kolmisenkymmentä SM-liigaottelua ja puolenkymmentä mestismatsia.
Sama tauti on nähtävissä lähes joka ottelussa: kahvakiekko tekee
väkevää paluuta.
Päätkin kolisevat, välillä aivotärähdysten arvoisesti.
Välillä niistä rangaistaan, välillä ei. JYP-luotsi Jyrki Ahon mitta
täyttyi Eric Perrinin keskiviikkoisen tärskyn jälkeen. Tilanteesta
ei vihelletty rangaistusta. Hiljattain Jani Tuppurainen näki tähtiä
Hämeenlinnassa ja siitäkin selvittiin ilman sanktioita. Sekä
pelitilanteessa että jälkikäteen videolta tarkastettuna. Ehkä Risto
Dufvan valmentama JYP olisi saanut erilaista oikeutta...
Aho otti esille myös Sami Vatasen lähes joka ottelussa saaman
erityiskohtelun. Vatasta koukitaan ja naputellaan käsille niin että
heikompaa hirvittää. JYPin onneksi Vatasta itseään ei hirvitä,
vaikka pilli ei turhan usein soi.
Heitin Aholle ajatuksen, että eri valmentajien joukkueet
saavat tuomaristolta erilaista kohtelua. Siis mitä ärhäkämpi ja
mitä korkeamman profiilin koutsi, sitä herkemmin pilli soi
vastustajan jäähyn merkiksi. Esimerkiksi Ahon edeltäjä Risto Dufva
oli huomattavasti taitavampi manipuloimaan SM-liigan
erotuomarijärjestelmää kuin Aho. RD:n lisäksi liigasta löytyy
useita muitakin, joiden konahduksia kuunnellaan herkemmällä
korvalla kuin Ahon vastaavia.
-Olen ajatellut, että viesti voisi mennä perille ihan
nätistikin sanomalla, mutta näköjään täytyy vittuilla ja huutaa,
Aho tuhahti keskiviikkoiltana.
Niinpä. Ja aina sekään ei auta.
Ongelma on järjestelmässä, jolla on hyvin vähän edellytyksiä
kehittyä. Korkeinta valtaa erotuomariasioissa käyttävät entiset
erotuomarit ja otteluvalvoja toimivat yleensä entiset erotuomarit.
Nämä tahot eivät anna kaukalossa touhuaville pillimiehille
riittävän jämäköitä ohjeita. Ja kun eivät anna ohjeita, eivät voi
myöskään antaa satikutia niiden noudattamatta jättämisestä.
Kollegiaalinen solidaarisuus. Sitähän me aika usein noudatamme
kaikki omilla aloillamme. Niin myös erotuomarit ja heidän
johtajansa.
Vaikutusvaltaista korkean profiilin koutsia säikähdetään
hetki, mutta todellisuudessa mikään ei muutu. Järjestelmä jatkaa
homehtumistaan.
Avoin keskustelu ja ulkopuoliset näkemykset voisivat olla
poikaa. Media, valmentajat ja pelaajat ovat ampuneet poteroistaan
vuosikausia. Tuomarijärjestelmä sen sijaan on puolustanut omiaan
kuin leijonaemo.
Ja näin jatketaan. Niin kauan kuin Suomessa jääkiekkoa
pelataan.
1 kommentti
Asiallinen kirjoitus.
Ilmoita asiattomasta viestistäMinkä ihmeen takia SM-Liigan erotuomareille ei saa antaa palautetta. Onko asia sillä lailla, että kaukalossa luistelee neljä paavia raidalliset paidat päällä he ovat erehtymättömiä. Jos liiga haluaa että sen erotuomaritoiminta kehittyy paremmaksi ja valmentajat eivät kitise joka pelin jälkeen samoista asioista, niin kannattaisi varmaankin alkaa kuuntelemaan sitä palautetta mitä otteluiden jälkeen annetaan... Ja ottaa siitä myös opiksi. Tietysti jotkut valmentajat voisivat myös kehittää taitojaan palautteen antamisessa, mutta ainakin Aho oli eilen ihan asiallisella linjalla ja puhui asiasta.
Olen kuullut joskus sanonnan "Kehitys loppuu tyytyväisyyteen". Otteluvalvojan sanomisien perusteella liiga ja otteluvalvojat ovat tyytyväisiä nykyiseen tuomaritoimintaan. Tuon sanonnan perusteella homma ei muutu paremmaksi ennen kuin lakataan olemasta tyytyväisiä ja aletaan oppimaan palautetteesta. Liigan pitää muuttaa palautteenantamiskulttuuria sillä tavalla että jokaisen ottelun jälkeen käydään oikein kysymässä kummankin joukkueen edustajilta palaute ottelusta ja esimerkiksi valmentajat sitten osoittavat tuomareille tai otteluvalvojalle mikä tuomareiden toiminnassa oli hyvää ja missä heillä on vielä mahdollisuus kehittyä. Jos palaute on negatiivista niin tuomareiden edustajalla pitää olla sen verran selkärankaa että myöntää että ottelun tuomarointi ei ollut tarpeeksi hyvällä tasolla, eikä kierrellä kuin onkimato koukussa kuten eilisen JYP-Pelicans ottelun valvoja väistellessään itseensä ja tuomaristoon kohdistuvaa kritiikkiä. Liiga voisi vaikka kysyä Puolustusvoimilta, olisiko siellä joku joka osaisi käydä opettamassa erotuomareille ja heidän esimiehille ja miksei myös valmentajille kuinka annetaan palautetta ja kuinka siihen tulisi suhtautua. Varusmiesten koulutuksessa ainakin palautteen antaminen on aika kattavaa erilaisten suoritusten jälkeen ja yleensä sen perusteella tapahtuu myös kehittymistä.