tuohus wrote:Ilmalämpöpumppu ottaa niin suuren määrään ilmaa ,ettei rossipohjan ryömitätilan ilmavaranto riitää kuin hetkeksi. Siitä seuraa että talon alle imetään käytännössä yhtä kylmää ilmaa , kuin ulkoilma kulloinkin on. Säästö jää todennäköisesti saamatta .Talon alustan viileneminen puolestaan aiheuttaa lämmitystarpeen lisääntymistä . Tämä arvioni on tehtty vailla minkäänlaista alan asiantuntemusta , noin niin sanotusti lonkalta.

Oikea rossipohja on lämpöeristetty niin rajusti, ettei ryömintätilan tuuletus lattiaa jäähdytä. Jos mittaukset näyttävät, että menetelmä toimii taloudellisesti, niin onhan se hyvä juttu.

tuohus wrote:Ilmalämpöpumppu ottaa niin suuren määrään ilmaa ,ettei rossipohjan ryömitätilan ilmavaranto riitää kuin hetkeksi. Siitä seuraa että talon alle imetään käytännössä yhtä kylmää ilmaa , kuin ulkoilma kulloinkin on. Säästö jää todennäköisesti saamatta .Talon alustan viileneminen puolestaan aiheuttaa lämmitystarpeen lisääntymistä . Tämä arvioni on tehtty vailla minkäänlaista alan asiantuntemusta , noin niin sanotusti lonkalta.

Rakennusmailman jutussa tultiin hiukan erillaiseen johtopäätökseen: Ilmalämpöpumpun asennuksen myötä sähkönkulutus putosi vuodessa 6000kWh, vaikka laite asennettiin toimintaa vasta tammikuun puolivälissä ja kolme lämmityskuukautta ilmalämpöpumpulla jäi pois laskuista.

Pumppuhan ei ime ulkoa ilmaa rossipohjaan, vaan ilma kiertää pohjassa pumpun avulla. Tässä sovelluksessa on ideana, että yritetään käyttää maasta tulevaa lämpöä hyväksi.

Jatkopala wrote:

tuohus wrote:Ilmalämpöpumppu ottaa niin suuren määrään ilmaa ,ettei rossipohjan ryömitätilan ilmavaranto riitää kuin hetkeksi. Siitä seuraa että talon alle imetään käytännössä yhtä kylmää ilmaa , kuin ulkoilma kulloinkin on. Säästö jää todennäköisesti saamatta .Talon alustan viileneminen puolestaan aiheuttaa lämmitystarpeen lisääntymistä . Tämä arvioni on tehtty vailla minkäänlaista alan asiantuntemusta , noin niin sanotusti lonkalta.

Oikea rossipohja on lämpöeristetty niin rajusti, ettei ryömintätilan tuuletus lattiaa jäähdytä. Jos mittaukset näyttävät, että menetelmä toimii taloudellisesti, niin onhan se hyvä juttu.

Bartti wrote:

tuohus wrote:Ilmalämpöpumppu ottaa niin suuren määrään ilmaa ,ettei rossipohjan ryömitätilan ilmavaranto riitää kuin hetkeksi. Siitä seuraa että talon alle imetään käytännössä yhtä kylmää ilmaa , kuin ulkoilma kulloinkin on. Säästö jää todennäköisesti saamatta .Talon alustan viileneminen puolestaan aiheuttaa lämmitystarpeen lisääntymistä . Tämä arvioni on tehtty vailla minkäänlaista alan asiantuntemusta , noin niin sanotusti lonkalta.

Rakennusmailman jutussa tultiin hiukan erillaiseen johtopäätökseen: Ilmalämpöpumpun asennuksen myötä sähkönkulutus putosi vuodessa 6000kWh, vaikka laite asennettiin toimintaa vasta tammikuun puolivälissä ja kolme lämmityskuukautta ilmalämpöpumpulla jäi pois laskuista.

Pumppuhan ei ime ulkoa ilmaa rossipohjaan, vaan ilma kiertää pohjassa pumpun avulla. Tässä sovelluksessa on ideana, että yritetään käyttää maasta tulevaa lämpöä hyväksi.

Aikalaill aristiriitaista tietoa jutussa josta lainaus alla.
"Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.

Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli +20:n ja +23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli +32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaa"

Millähän taloa lopulta oikeasti lämmitettiinkään, puilla vai millä??
Ei ole mitenkään eikä mihinkään vertailukelpoista tietoa jos puilla lämmitetään ja kehutaan lämpöpumpun säästöillä, suoraansanoen naurattaa koko juttu.

:-)

Kari M. Oittinen wrote:

Jatkopala wrote:

tuohus wrote:Ilmalämpöpumppu ottaa niin suuren määrään ilmaa ,ettei rossipohjan ryömitätilan ilmavaranto riitää kuin hetkeksi. Siitä seuraa että talon alle imetään käytännössä yhtä kylmää ilmaa , kuin ulkoilma kulloinkin on. Säästö jää todennäköisesti saamatta .Talon alustan viileneminen puolestaan aiheuttaa lämmitystarpeen lisääntymistä . Tämä arvioni on tehtty vailla minkäänlaista alan asiantuntemusta , noin niin sanotusti lonkalta.

Oikea rossipohja on lämpöeristetty niin rajusti, ettei ryömintätilan tuuletus lattiaa jäähdytä. Jos mittaukset näyttävät, että menetelmä toimii taloudellisesti, niin onhan se hyvä juttu.

Taitaa moittisen rossipohjassa olla 50 - 60 senttiä eristettä ja tuulensuojalevyt tms. suojana.
Ei sieltä lämpö karkaa.

Bartti wrote:

tuohus wrote:Ilmalämpöpumppu ottaa niin suuren määrään ilmaa ,ettei rossipohjan ryömitätilan ilmavaranto riitää kuin hetkeksi. Siitä seuraa että talon alle imetään käytännössä yhtä kylmää ilmaa , kuin ulkoilma kulloinkin on. Säästö jää todennäköisesti saamatta .Talon alustan viileneminen puolestaan aiheuttaa lämmitystarpeen lisääntymistä . Tämä arvioni on tehtty vailla minkäänlaista alan asiantuntemusta , noin niin sanotusti lonkalta.

Rakennusmailman jutussa tultiin hiukan erillaiseen johtopäätökseen: Ilmalämpöpumpun asennuksen myötä sähkönkulutus putosi vuodessa 6000kWh, vaikka laite asennettiin toimintaa vasta tammikuun puolivälissä ja kolme lämmityskuukautta ilmalämpöpumpulla jäi pois laskuista.

Pumppuhan ei ime ulkoa ilmaa rossipohjaan, vaan ilma kiertää pohjassa pumpun avulla. Tässä sovelluksessa on ideana, että yritetään käyttää maasta tulevaa lämpöä hyväksi.

Taitaa olla kuitenkin väärin ajateltu tuollainen tekniikka. Pumppu imee ilmasta lämpöä niin tehokkaasti, että se on paljon kylmempää kuin ulkoilma kennon läpi tultuaan.Ei sitä kannata puhaltaa rossipohjaan, koska siinä on mukana myös pohjan kosteutta runsaasti, sen paikka olisi sadevesikaivossa.
Vaikka eräs on totaalisen hölmö, hänkin tajuaa, ettei kosteutta talon alle kannata puhaltaa.

Aikalaill aristiriitaista tietoa jutussa josta lainaus alla.
"Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.

Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli +20:n ja +23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli +32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaa"

Millähän taloa lopulta oikeasti lämmitettiinkään, puilla vai millä??
Ei ole mitenkään eikä mihinkään vertailukelpoista tietoa jos puilla lämmitetään ja kehutaan lämpöpumpun säästöillä, suoraansanoen naurattaa koko juttu.

:-)

Sinulla on sitten varmaan parempaa tietoa ko. asumuksen lämmitystarpeesta? Pinomotista kuivaa koivua saadaan käytännössä n. 1kWh lämpöä, joten eipä tuolla puumäärällä vielä pidetä torpaa lämpinä. Toisekseen, uskoisin että johonkin TM RM sähkönkulutusarvio perustuu ja tässä tapauksessa voisin kuvitella että aikaisempien vuosien sähkönkulutukseen.

Taitaa olla kuitenkin väärin ajateltu tuollainen tekniikka. Pumppu imee ilmasta lämpöä niin tehokkaasti, että se on paljon kylmempää kuin ulkoilma kennon läpi tultuaan.Ei sitä kannata puhaltaa rossipohjaan, koska siinä on mukana myös pohjan kosteutta runsaasti, sen paikka olisi sadevesikaivossa.
Vaikka eräs on totaalisen hölmö, hänkin tajuaa, ettei kosteutta talon alle kannata puhaltaa.

Ilmalämpöpumpussahan höyristimeltä tuleva (siis puhaltimen jälkeen) on kylmepää, kun höyrystimen kennolle tuleva ilma. En ymmärtänyt mitä ajoit tuossa takaa.

Yllä olevissa viesteissä olen lainannut TM RM juttua ja siellä mainitaan, että tässä kyseissä tapauksessa kondensoitumista ei tapahtunut. Pakkasilla suhteellinen kosteus pysyi alle ulkoilman kosteuden.

Ko. testissä oli vielä rossin tuuletusta vähennetty, minkä olisi voinut kuvitella johtavan kondensoitumiseen. Mutta kuten sanottu, tässä tapauksessa näin ei käynyt.

Bartti wrote:

Aikalaill aristiriitaista tietoa jutussa josta lainaus alla.
"Koska koejakson aikana 120-neliöinen omakotitalo kyettiin pitämään lämpimänä ilmalämpöpumpulla, voidaan todeta, että maalämmön hyödyntäminen myös tällaisella sovelluksella on mahdollista.

Talon kaikki seinäpatterit kytkettiin pois päältä aina yläkertaa myöten. Vain keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpyhuoneen lattialämmitys oli päällä yöaikaan. Tavoitteellinen huonelämpötila mittausjakson ajan oli +20:n ja +23 asteen välillä. Laitteen puhallusteho oli testijaksolla tavallisesti asennossa 2 ja lämpötilan säätö käännettiin viimeistään yli –15 asteen pakkasilla maksimiin, eli +32 asteeseen. Talon tulisijassa poltettiin sekapuuta noin joka toinen päivä, keskimäärin kolme sylillistä kerrallaa"

Millähän taloa lopulta oikeasti lämmitettiinkään, puilla vai millä??
Ei ole mitenkään eikä mihinkään vertailukelpoista tietoa jos puilla lämmitetään ja kehutaan lämpöpumpun säästöillä, suoraansanoen naurattaa koko juttu.

:-)

Sinulla on sitten varmaan parempaa tietoa ko. asumuksen lämmitystarpeesta? Pinomotista kuivaa koivua saadaan käytännössä n. 1kWh lämpöä, joten eipä tuolla puumäärällä vielä pidetä torpaa lämpinä. Toisekseen, uskoisin että johonkin TM RM sähkönkulutusarvio perustuu ja tässä tapauksessa voisin kuvitella että aikaisempien vuosien sähkönkulutukseen.

Onpa sinulla huonoa koivuklapia, tarkistahan tietosi ennenkuin kirjoitat julkisesti tuollaista soopaa koivupuun lämpöarvoista.

Minä en kuvittele mitään vaan jutussa lukee selvällä Suomen kielellä kuinka taloa lämmitettiin tarkkailujakson aikana kuten ylläolevasta lainauksesta ilmenee.

No laitan tähän oikean arvon niin ei tarvite etsiä kenenkään. Koivun lämpömäärä 1700 kWh/p-m3, vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Lepän vastaava 1230 kWh/p-m3.

:-)

Bartti wrote:

Taitaa olla kuitenkin väärin ajateltu tuollainen tekniikka. Pumppu imee ilmasta lämpöä niin tehokkaasti, että se on paljon kylmempää kuin ulkoilma kennon läpi tultuaan.Ei sitä kannata puhaltaa rossipohjaan, koska siinä on mukana myös pohjan kosteutta runsaasti, sen paikka olisi sadevesikaivossa.
Vaikka eräs on totaalisen hölmö, hänkin tajuaa, ettei kosteutta talon alle kannata puhaltaa.

Ilmalämpöpumpussahan höyristimeltä tuleva (siis puhaltimen jälkeen) on kylmepää, kun höyrystimen kennolle tuleva ilma. En ymmärtänyt mitä ajoit tuossa takaa.

Yllä olevissa viesteissä olen lainannut TM RM juttua ja siellä mainitaan, että tässä kyseissä tapauksessa kondensoitumista ei tapahtunut. Pakkasilla suhteellinen kosteus pysyi alle ulkoilman kosteuden.

Ko. testissä oli vielä rossin tuuletusta vähennetty, minkä olisi voinut kuvitella johtavan kondensoitumiseen. Mutta kuten sanottu, tässä tapauksessa näin ei käynyt.

Tuskinpa tutkivat rakenteiden sisällä tapahtuneita muutoksia; ei riitä että ryömitätilassa ei vesi tipu, sitä ei saa muodostua rakenteiden sisäänkään. Piilokosteus ja vauriot eivät näy vielä muutamassa kuukaudessa eikä välttämättä muutamassa vuodessakaan mutta sitten kun tulevat ilmi onkin jo myöhäistä.

:-)

Meillä ei ole ilmalämpöpumppua, ainoastaan huonolla hyötysuhteella toimiva maalämpöpumppu. Siitä huolimatta meillä on tippunut sähkönkulutus viime ja toissavuoden joulukuusta lähes puolella. Ja 15 vuoden joulukuun keskiarvoonkin verrattuna pudotusta on noin kolmannes.

Miten te väittelykerholaiset tämän selitätte?

mies maalta wrote:Meillä ei ole ilmalämpöpumppua, ainoastaan huonolla hyötysuhteella toimiva maalämpöpumppu. Siitä huolimatta meillä on tippunut sähkönkulutus viime ja toissavuoden joulukuusta lähes puolella. Ja 15 vuoden joulukuun keskiarvoonkin verrattuna pudotusta on noin kolmannes.

Miten te väittelykerholaiset tämän selitätte?

Lämmöntarpeesi on pienentynyt.

Ilmalämpöpumpussahan höyristimeltä tuleva (siis puhaltimen jälkeen) on kylmepää, kun höyrystimen kennolle tuleva ilma. En ymmärtänyt mitä ajoit tuossa takaa.

Kun pumppu imee "lämmintä" ilmaa talon alta, niin ulkoyksikön jälkeen poistuva ilma on paljon kylmempää kuin sisään imetty ilma. Ei kai sitä kannata talon alle takaisin puhaltaa.
Eli yksikköhän olisi talon alla, ehkä noin keskellä ryömintätilaa. Ulkoyksikkö tuottaa vettä jonkin verran, joten se kannattaisi johtaa pois talon alta.
Kun kesähelteelläkin ulkoyksikkä vetää ainakin kuuraan, niin ei kai sellaista kylmää ilmaa kannata talon alle puhaltaa takaisin.
Uskon, että ilmalämpöpumpulla saisi ainakin talon alustaa tehokkaasti kuivattua, kunhan se harkitusti asennettaisiin.

Älppärin ostajalle tulee kylkijäisenä ryömintätilaan ilmankuivain, joka tiivistää kosteuden ja poistaa sen vetenä esim viemäriin.Kodinhoitohuoneessa on kosteus-ja lämpömittari josta voi seurata olosuhteita. Ilmalämpöpumpun hommana vois olla tuon kuivaimen tehtävä. Tietenkin kylmä ilma puhalletaan ULOS eikä sinne talon alle.

Meillä on ilmalämpöpumppu käytössä nyt toista vuotta. Olen erittäin tyytyväinen. Asennustyöstä sai kotitalousvähennyksen.
Kyllä nykyisillä pumpuilla on kohtuullinen cop-kerroin vielä -20oC pakkasella. Kun viime talvena meni lämpötila -25oC, niin piti saada hiukan lisälämmitystä. Lisälämpöä voi ottaa esim. puista takan avulla. Säästön laskeminen on aika työlästä, koska pitäisi ottaa huomioon astepäiväluvut tai lämmitystarveluvut, koska vuodet ovat erilaisia. Kyllä laitteen takaisinmaksuaika on ainakin Etelä-, Kaakkois- ja Länsisuomessa varsin kohtuullinen. Suomessa ei ole yksiä olosuhteita. Esimerkiksi Helsingin ja Sodankylän joulu-helmikuu keskilämpötilojen ero noin 10 oC.

VTT testaustuloksia http://www.scanoffice.fi/fi/tietoa-laempoepumpuista/vtt-n-testiraportit/?gclid=COvttaLKp60CFY1YmAodbnTxkw

Meillä on Mitsubishi MSZ-FD25VA