Onpa sinulla huonoa koivuklapia, tarkistahan tietosi ennenkuin kirjoitat julkisesti tuollaista soopaa koivupuun lämpöarvoista.

Minä en kuvittele mitään vaan jutussa lukee selvällä Suomen kielellä kuinka taloa lämmitettiin tarkkailujakson aikana kuten ylläolevasta lainauksesta ilmenee.

No laitan tähän oikean arvon niin ei tarvite etsiä kenenkään. Koivun lämpömäärä 1700 kWh/p-m3, vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Lepän vastaava 1230 kWh/p-m3.

:-)

http://www.pamapo.com/hyodyllista/polttopuun-lampoarvo

Tuolta olet näköjään ansiokkaasti kopinut. Siellä seisoo myös, että irtokuutio vastaa 1000kwh.
Takan hyötysuhde on n.80%. Tuo 1000kwh oli PKS (pohjois-karjalan sähkön) käyttämä lukema. Uskoisin, että nyrkkisääntönä ollaan paljon lähempänä totuutta tuolla 1000kwh, kun 17000kwh:lla.

En tiedä millaista koivua sinä polta, mutta minä olen varma että minun polttamasta koivusta ei tuota 1700kwh tule. Ei sitten millään. Tästä on jo useamman vuoden emppiiriset kokemukset.

Jätit näppärästi vastaamatta ko. talon lämmitystarpeen. Pitääkö kysyä TM RM lämmitystarve, sekä millä perusteella he väittävät pumpun säästäneen 6000kwh?

edit. Kysyin, katsotaan mitä vastaavat.

Jatkopala wrote:

Ilmalämpöpumpussahan höyristimeltä tuleva (siis puhaltimen jälkeen) on kylmepää, kun höyrystimen kennolle tuleva ilma. En ymmärtänyt mitä ajoit tuossa takaa.

Kun pumppu imee "lämmintä" ilmaa talon alta, niin ulkoyksikön jälkeen poistuva ilma on paljon kylmempää kuin sisään imetty ilma. Ei kai sitä kannata talon alle takaisin puhaltaa.
Eli yksikköhän olisi talon alla, ehkä noin keskellä ryömintätilaa. Ulkoyksikkö tuottaa vettä jonkin verran, joten se kannattaisi johtaa pois talon alta.
Kun kesähelteelläkin ulkoyksikkä vetää ainakin kuuraan, niin ei kai sellaista kylmää ilmaa kannata talon alle puhaltaa takaisin.
Uskon, että ilmalämpöpumpulla saisi ainakin talon alustaa tehokkaasti kuivattua, kunhan se harkitusti asennettaisiin.

Tässä rossipohja ratkaisussa oli ideana, että maa lämmittää rossipohjan ilmaa siten, että pumpun tuottama kylmä ilma ei saa pohjaa pakkaselle (hiukan kävi pakkasen puolella).
Ilmaa ei ulkoyksiköstä tässä kokeilussa puhallettu pihalla, mitähän jos pumppu olisi pistetty suoraan rossipohjan seinää. Jolloin lämmin ilma oli vedetty höyrystimille ja viileä ilma puhallettu pihalle?

eräskansalainen wrote:

Bartti wrote:

Taitaa olla kuitenkin väärin ajateltu tuollainen tekniikka. Pumppu imee ilmasta lämpöä niin tehokkaasti, että se on paljon kylmempää kuin ulkoilma kennon läpi tultuaan.Ei sitä kannata puhaltaa rossipohjaan, koska siinä on mukana myös pohjan kosteutta runsaasti, sen paikka olisi sadevesikaivossa.
Vaikka eräs on totaalisen hölmö, hänkin tajuaa, ettei kosteutta talon alle kannata puhaltaa.

Ilmalämpöpumpussahan höyristimeltä tuleva (siis puhaltimen jälkeen) on kylmepää, kun höyrystimen kennolle tuleva ilma. En ymmärtänyt mitä ajoit tuossa takaa.

Yllä olevissa viesteissä olen lainannut TM RM juttua ja siellä mainitaan, että tässä kyseissä tapauksessa kondensoitumista ei tapahtunut. Pakkasilla suhteellinen kosteus pysyi alle ulkoilman kosteuden.

Ko. testissä oli vielä rossin tuuletusta vähennetty, minkä olisi voinut kuvitella johtavan kondensoitumiseen. Mutta kuten sanottu, tässä tapauksessa näin ei käynyt.

Tuskinpa tutkivat rakenteiden sisällä tapahtuneita muutoksia; ei riitä että ryömitätilassa ei vesi tipu, sitä ei saa muodostua rakenteiden sisäänkään. Piilokosteus ja vauriot eivät näy vielä muutamassa kuukaudessa eikä välttämättä muutamassa vuodessakaan mutta sitten kun tulevat ilmi onkin jo myöhäistä.

:-)

Kosteus pysyi lähes koko testin ajan samalla tasolla, kun ulkoilman. Kerropa minulle, mitä tämä "piilokosteus" on? Olen jotaikin varmaan missannut fysiikan tunneilla.

Bartti:

Kiintokuutiolle on tosiaan tuo 1700kwh (oletus, että koivu on kuivaa, kosteus prosenti optimaalinen), pinokuution on tietysti paljon vähemmän. Takan hyötysuhde on n.80%. Tuo 1000kwh oli PKS (pohjois-karjalan sähkön) käyttämä lukema.

En tiedä millaista koivua sinä polta, mutta minä olen varma että minun polttamasta koivusta ei tuota 1700kwh tule. Ei sitten millään.

Jätit näppärästi vastaamatta ko. talon lämmitystarpeen. Pitääkö kysyä TM RM lämmitystarve, sekä millä perusteella he väittävät pumpun säästäneen 6000kwh?

Kun polttopuu on pienittynä yli vuoden paikassa, jossa se vain kuivuu, eikä sinne pääse sade, niin sen kosteus on alle 20 %. Jos Puut tuodaan sisälle lämpimään esim vuorokautta ennen niiden polttamista, ne syttyvät kivuttomasti ja palavat hyvällä hyötysuhteella tuottamatta juurikaan savua.
Silloin puusta saa nuo ilmoitetut kilowatit, mutta se, onko tulisija tehokas lämmön talteenottajana, ratkaisee lopputuloksen.
Kun puhutaan eri puulajien sisältämästä lämpöenergiasta, niin voidaan sanoa, että se on kaikissa sama / kg, jos kaikki puulajit ovat yhtä kuivia.

Bartti wrote:

Onpa sinulla huonoa koivuklapia, tarkistahan tietosi ennenkuin kirjoitat julkisesti tuollaista soopaa koivupuun lämpöarvoista.

Minä en kuvittele mitään vaan jutussa lukee selvällä Suomen kielellä kuinka taloa lämmitettiin tarkkailujakson aikana kuten ylläolevasta lainauksesta ilmenee.

No laitan tähän oikean arvon niin ei tarvite etsiä kenenkään. Koivun lämpömäärä 1700 kWh/p-m3, vastaa 170 litraa kevyttä polttoöljyä. Lepän vastaava 1230 kWh/p-m3.

:-)

Kiintokuutiolle on tosiaan tuo 1700kwh (oletus, että koivu on kuivaa, kosteus prosenti optimaalinen), pinokuution on tietysti paljon vähemmän. Takan hyötysuhde on n.80%. Tuo 1000kwh oli PKS (pohjois-karjalan sähkön) käyttämä lukema.

En tiedä millaista koivua sinä polta, mutta minä olen varma että minun polttamasta koivusta ei tuota 1700kwh tule. Ei sitten millään.

Jätit näppärästi vastaamatta ko. talon lämmitystarpeen. Pitääkö kysyä TM RM lämmitystarve, sekä millä perusteella he väittävät pumpun säästäneen 6000kwh?

Tuo 1700 kWh on todellakin pinokuutiometrille, ei millekkään muulle kuten tekstistäni ilmenee, samasta käytetään myös arvoa 1500 kWh/p-m3. Puun lämpöarvo liikkuu 1000-1700 kWh/p-m3, riippuen puun kosteudesta ja puulajista.

Sinun lukemasi näkyy seuraavassa lainauksessa tekstistäsi.

Bartti wrote:
Sinulla on sitten varmaan parempaa tietoa ko. asumuksen lämmitystarpeesta? Pinomotista kuivaa koivua saadaan käytännössä n. 1kWh lämpöä, joten eipä tuolla puumäärällä vielä pidetä torpaa lämpinä. Toisekseen, uskoisin että johonkin TM RM sähkönkulutusarvio perustuu ja tässä tapauksessa voisin kuvitella että aikaisempien vuosien sähkönkulutukseen.

Et myöskään nähtävästi tiedä mistä johtuu nykyisissä rossipohjataloissa ne kosteusongelmat. Alkuperäinen niinsanottu vanhanajan rossipohja perustui siihen että rossipohjan rakenne oli läpeensä lämmin ja lämmitti myös lattian alla olevaa ilmatilaa maasta tulevan lämmön lisäksi joten lattiarakenteisiin ei muodostunut millään kelillä kastepistettä joka nykyeristeillä helposti muodostuu rakenteen sisälle, sen helpommin kastepiste muodostuu rakenteisiin mitä kylmemmäksi välitilan ilma menee.

Kyseisen talon lämöntarpeesta sen verran ettei sillä ole mitään merkitystä vaan sillä on merkitystä mitä kyseinen talo on kuluttanut ennen ja millä sitä on lämmitetty. Oikea vertailutieto pitäsi aina tuollaisia asioita esitettäessä esittää myös.

:-)

Kiintokuutiolle on tosiaan tuo 1700kwh (oletus, että koivu on kuivaa, kosteus prosenti optimaalinen), pinokuution on tietysti paljon vähemmän. Takan hyötysuhde on n.80%. Tuo 1000kwh oli PKS (pohjois-karjalan sähkön) käyttämä lukema.

En tiedä millaista koivua sinä polta, mutta minä olen varma että minun polttamasta koivusta ei tuota 1700kwh tule. Ei sitten millään.

Jätit näppärästi vastaamatta ko. talon lämmitystarpeen. Pitääkö kysyä TM RM lämmitystarve, sekä millä perusteella he väittävät pumpun säästäneen 6000kwh?

Tuo 1700 kWh on todellakin pinokuutiometrille, ei millekkään muulle kuten tekstistäni ilmenee, samasta käytetään myös arvoa 1500 kWh/p-m3. Puun lämpöarvo liikkuu 1000-1700 kWh/p-m3, riippuen puun kosteudesta ja puulajista.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf

Onpas jännä homma, tuo linkki minkä (aikaisemmin) laitoin viittasi VTT:n tutkimukseen ja tuolla (eli tässä vtt:n linkissä) mainitaa 1500kwh pinokuution lämpöarvoksi. Tuosta se 20% takan hyötysuhdetta pois ja ollaan aika paljon sitä 1000kwh lähempänä, tai ainakin lähempänä kun 1700kwh.

Et myöskään nähtävästi tiedä mistä johtuu nykyisissä rossipohjataloissa ne kosteusongelmat. Alkuperäinen niinsanottu vanhanajan rossipohja perustui siihen että rossipohjan rakenne oli läpeensä lämmin ja lämmitti myös lattian alla olevaa ilmatilaa maasta tulevan lämmön lisäksi joten lattiarakenteisiin ei muodostunut millään kelillä kastepistettä joka nykyeristeillä helposti muodostuu rakenteen sisälle, sen helpommin kastepiste muodostuu rakenteisiin mitä kylmemmäksi välitilan ilma menee.

:-)

Tässä kohdassa vetoan tietysti vain tuohon TM RM:n julkaisemaan kokeiluun (testi on käsitääkseni vielä jatkumassa ja laajenemassa). Jossa ei havaittu kosteteutta alapohjassa. Myöskin lämpötila pysyi hyvin(?) hallinassa.

Jos palataan alkuperäiseen väitettyyn 6000kwh säästöön, niin odotetaan mitä TM RM vastaa.

Minä ainakin olen ollut tyytyväinen ilmalämpöpumppuun. Meillä on talossa ilmakeskuslämmitys, niin se kierrättää muutenkin ilmaa, joten ei ole haittaa vaikka ilmalämpöpumpun lämpö syntyykin yhdessä paikassa. Sen kannattaa asentaa niin, että se puhaltaa pitkin käytävää tai muuta suoraa reittiä, jolloin lämpö leviää parhaiten. Se myös puhdistaa ilmaan hiukkasista. Kesällä sillä voi viilentää. Säätö on helppoa kaukosäätimellä. Minä uskoin asiantuntijoita, että sen takaisinmaksuaika on noin 4 vuotta asuinalueeni keskilämpötiloilla. Kuvittelen eläväni pidempään.
Täällä harvoin ulkoilma laskee -20oC kylmemmäksi. Viime talvena sekin tuli todettua, että ilmalämpöpumppu yksin riitti siinä ulkolämpötilassa. Riippuu tietysti ilmalämpöpumpusta ja huoneiston koosta ja eristyksestä. On meillä lisänä pesuhuoneen lattialämmitys ja tietysti sähkölaitteiden hukkalämpö.
Hyödyn laskeminen tarkasti on hiukan vaikeaa, koska vuodet eivät ole veljeksiä keskenään ja on vaikea erottaa ilmalämpöpumpun osuus, kun mitataan talon koko sähkönkulutusta.

Tälläkin palstalla esiintyy aika ajoin kummallisia, jopa totuuden vastaisia väitteitä ja urbaanilegendoja ilmalämpöpumpuista. Aiemmassa bogikirjoituksessani http://viestitin.blogspot.com/2012/02/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-1.html
käsittelin lämmityskauden ilmiöitä.

Kesän koittaessa alkaa jäähdytys olla ajankohtaista, joten päätin tarkastella vallitsevia harhakäsityksiä ilmalämpöpumpusta.
Syökö jäähdytys lämmityskauden säästöt? Entä pilaako ilmalämpöpumppu sisäilman tai aiheuttaako se kosteusongelmia? Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät blogista http://viestitin.blogspot.com/2012/05/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-2.html

Aron Viestitin wrote:Entä pilaako ilmalämpöpumppu sisäilman tai aiheuttaako se kosteusongelmia? Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät blogista http://viestitin.blogspot.com/2012/05/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-2.html

Viestittäjä: "Lähtökohtaisesti kesällä käytettävä jäähdytystoiminto laskee sisäilman suhteellista kosteutta, mikä vähentää koko asunnon homehtumisriskiä."

Asia on juuri päinvastoin. Kun ilma jäähtyy, kohoaa sen suhteellinen kosteus.

Onko kosteuden kohoamisella tässä yhteydessä käytännöllistä merkitystä on toinen asia.

Ville Vipunen wrote:

Aron Viestitin wrote:Entä pilaako ilmalämpöpumppu sisäilman tai aiheuttaako se kosteusongelmia? Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät blogista http://viestitin.blogspot.com/2012/05/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-2.html

Viestittäjä: "Lähtökohtaisesti kesällä käytettävä jäähdytystoiminto laskee sisäilman suhteellista kosteutta, mikä vähentää koko asunnon homehtumisriskiä."

Asia on juuri päinvastoin. Kun ilma jäähtyy, kohoaa sen suhteellinen kosteus.

Onko kosteuden kohoamisella tässä yhteydessä käytännöllistä merkitystä on toinen asia.

Paljon merkityksellisempi asia tuossa on rakenteisiin muodostuvan kastepisteen sijainti, siihen kun vaikuttaa nimenomaan ulko- ja sisäilman lämpötilaero. rakenteissa se kosteus ne vauriot tekee, ei siinä huoneilmassa.
Rakenteisiin muodostuva kondenssivesi tekee tuhojaan.

:-)

Ville Vipunen wrote:

Aron Viestitin wrote:Entä pilaako ilmalämpöpumppu sisäilman tai aiheuttaako se kosteusongelmia? Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät blogista http://viestitin.blogspot.com/2012/05/harhakasityksia-ilmalampopumpusta-osa-2.html

Viestittäjä: "Lähtökohtaisesti kesällä käytettävä jäähdytystoiminto laskee sisäilman suhteellista kosteutta, mikä vähentää koko asunnon homehtumisriskiä."

Asia on juuri päinvastoin. Kun ilma jäähtyy, kohoaa sen suhteellinen kosteus.

Onko kosteuden kohoamisella tässä yhteydessä käytännöllistä merkitystä on toinen asia.

Teoriassa kyllä, mikäli ilman lämpötila alenee "luonnollisesti". Tässä tapauksessa kyseessä on lämmönvaihdin, jolloin kosteus tiivistyy (tarkoituksenmukaisesti) laitteiston rakenteisiin, josta se johdetaan hallitusti rakennuksen ulkopuolelle.
Ihan samalla tavalla kuin auton ilmastoinnissa ilmassa oleva kosteus tiivistyy jäähdytinelementin pintaa ja poistuu sitä kautta ajoneuvon ulkopuolelle.

Tuon ilman "kuivuuden" huomaa varsin selvästi, kun tulee helteisenä kesäpäivänä sisälle.
Jotkut naapurit pitää (pyrkii pitämään) omassa kämpässä noin 21-22 kesähelteilläkin, joka tuntuu jo varsin kylmälle + automaattiasetuksin lämpöpumppu huutaa hurjana. Meillä on pidetty noin 23-25, mikä ei ole niinkään "kuumaa", juurikin tuon ilman kosteusprosentin laskun ansiosta.