Täytyy kyllä sanoa, että Multian tilanne on melko huolestuttava. Multialla ihmisten enemmistö olisi jo ottamassa lusikan kauniiseen käteen ja aloittamassa kuntaliitosneuvottelut Keuruun kanssa mutta valtuutettujen enemmistö roikkuu kiinni kynsin ja hampain "itsenäisessä" kunnassa.

Se että itse olen kasvanut ja elänyt Keuruulla ei mitenkään vaikuta siihen mielipiteeseeni, että Multian tulisi liittyä Keuruun kanssa. Naapurikylä se tulee aina olemaan Keuruun kirkonkylällä asuville kuten Haapamäkikin joka sentään on aina ollut Keuruun osa.

entinen keuruulainen wrote:Täytyy kyllä sanoa, että Multian tilanne on melko huolestuttava. Multialla ihmisten enemmistö olisi jo ottamassa lusikan kauniiseen käteen ja aloittamassa kuntaliitosneuvottelut Keuruun kanssa mutta valtuutettujen enemmistö roikkuu kiinni kynsin ja hampain "itsenäisessä" kunnassa.

Se että itse olen kasvanut ja elänyt Keuruulla ei mitenkään vaikuta siihen mielipiteeseeni, että Multian tulisi liittyä Keuruun kanssa. Naapurikylä se tulee aina olemaan Keuruun kirkonkylällä asuville kuten Haapamäkikin joka sentään on aina ollut Keuruun osa.

- Entäs Pihlajavesi? Entiseen Pihlajaveteen voisi liittää Ähtärin ja Multian, niin Keuruusta tulisi sivukylä.

Kyllä Muurame kuuluu selkeästi Jyväskylän työssäkäyntialueeseen. Muuramen työssäkäyvistä käy Jyväskylässä töissä 56,3%. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20110831Tyoessae/name.jsp

Kuolinkellot ei, vaan elinkellot, Muuramekin isompiiin kamareihin, tervetuloa, kyllä Henna ja kumppanit nämä asiat hyvin hoitaa, ei kannata itsetarkoituksellisesti pitää organisaatioita luottamushenkilöitten ja virkaväen takia yllä, Hankasalmi tosin kyllä kannattaa, siellä on 311 laadukasta työnhakijaakin, tsemppiä vaan!

Niin eihän kuntaliitos tarkoita, että liitoksen pienemmästä kunnasta tulisi lainsuojaton. Kyllä edelleen pellot, metsät, vesistöt ja rakennuksen säilyvät. Maisemat ovat liitoksen jälkeen samanlaiset. Lain mukaan peruspalvelut kuuluvat kaikille Suomen kansalaisille riippumatta siitä missä kunnan raja kulkee ja kuinka kaukana valtuusto istuu ja keskusjohto istuu.
Nuorille kuntaidentiteetti ei ole niin tärkeä kuin vanhoille paikalleen jääneille. Jo pitkän aikaa nuoret ja vähän vanhemmatkin ovat muuttaneet kuntaa opiskelun ja työn takia. Monet vaihtavat montakin kertaa elämänsä aikana.

Muuramen terveysasema kuuluu jo Jyväskylän yhteistoiminta-alue terveyskeskukseen (JYTE). On siis katsottu, että suuremmasta väestöpohjasta palvelujen tuottamiseksi on hyötyä.

Sitoutumaton ajattelija wrote:Niin eihän kuntaliitos tarkoita, että liitoksen pienemmästä kunnasta tulisi lainsuojaton. Kyllä edelleen pellot, metsät, vesistöt ja rakennuksen säilyvät. Maisemat ovat liitoksen jälkeen samanlaiset. Lain mukaan peruspalvelut kuuluvat kaikille Suomen kansalaisille riippumatta siitä missä kunnan raja kulkee ja kuinka kaukana valtuusto istuu ja keskusjohto istuu.
Nuorille kuntaidentiteetti ei ole niin tärkeä kuin vanhoille paikalleen jääneille. Jo pitkän aikaa nuoret ja vähän vanhemmatkin ovat muuttaneet kuntaa opiskelun ja työn takia. Monet vaihtavat montakin kertaa elämänsä aikana.

Muuramen terveysasema kuuluu jo Jyväskylän yhteistoiminta-alue terveyskeskukseen (JYTE). On siis katsottu, että suuremmasta väestöpohjasta palvelujen tuottamiseksi on hyötyä.

Kuntalaisten lähipalvelut kuuluvat peruspalveluihin ja lain mukaan peruspalvelut kuuluvat kaikille Suomen kansalaisille. Näinhän se pitäisi lain mukaan olla,mutta Jyväskylän päättäjät Anderssonin johdolla rikkovat jatkuvasti peruspalvelulakia leikkaamalla kuntalaisten lähi-ja terveyspalveluverkostoa kiihtyvällä vauhdilla.

Peruspalvelulaki nimistä lakia ei ole. Mitä nimimerkki kapy mahtaa tarkoittaa? Voisitko täsmentää?
Seuraavassa linkkejä eräisiin lakeihin:
Perusopetuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Ote:
"6 §
Oppilaan koulupaikan määräytyminen

Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetusta järjestettäessä tulee lisäksi ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. (23.12.1999/128

Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Esiopetusta saavalle oppilaalle voidaan opetuksen järjestämispaikaksi osoittaa myös vastaavat edellytykset täyttävä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu päivähoitopaikka tai muu soveltuva esiopetuksen järjestämispaikka. Kunta voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. (23.12.1999/128

Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa 31 §:n 3 momentin nojalla peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää."

Terveydenhuoltolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
Ote:
"10 §
Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus

Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuollon palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai «terveystieteellisesti» arvioitu perusteltu tarve edellyttävät.

Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan.

Kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi."

Sosiaalihuoltolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710

THL käsitteestä lähipalvelu:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/uutinen?id=24450
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/523f51c7-229f-46b4-b811-ea3e9cea6e11

Kuntaliitto:
"Lähipalvelut

Lähipalveluita käytetään toistuvasti, jopa päivittäin. Ne tarjotaan kuntalaisten lähiympäristössä, niiden piiriin on helppo hakeutua, tai ne tuodaan ihmisille kotiin. Lähipalveluiden järjestämisvastuu voi kuulua laajan väestöpohjan kuntayhtymälle tai erityisvastuualueelle. Käytännössä valtaosan lähipalveluista järjestää vähintään 20 000 asukkaan kunta tai kuntayhtymä. Lähipalveluympäristö voi suurissa kunnissa olla kaupunginosa, pienemmissä kunnissa taajama tai kylä. Lähipalveluihin kuuluvat esimerkiksi lasten päivähoito, kotipalvelut, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotto ja puhelinpalvelu sekä koulutoimesta perusopetus. Yksityisistä palveluista lähipalveluita ovat esimerkiksi kioskit ja lähikaupat. Internetpalvelut ovat yhä useammin osa palvelukokonaisuutta."

En löytänyt mistään, että kuinka monta kilometriä on lähi.

SK: Joka viides kunta kuolee ennen 2020-lukua

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/pahimmassa-kriisissa-nama-kunnat-uhkaavat-kaatua

On aivan käsittämätöntä, että puhutaan kunnan kuolemasta. Kyllä jatkossakin maa on jaettuna kuntiin. Jokainen suomalainen on edelleen jonkin kunnan asukas.
Suurin osa nykyisistä nuorista vaihtaa kuntaa montakin kertaa opiskelun ja työn perässä. Ei minullekaan ole sillä merkitystä, että mikä kunnan nimi on ja missä rajaviiva kartalla kulkee, kun vaan palvelut pelaavat ja veroprosentti on kohtuullinen.
Median perusteella juuri pienissä kunnissa on suurimmat ongelmat, vaikka niihin pumpataan paljon rahaa verotulotasauksen ja palvelujen valtionosuuksien muodossa.
On tosiaan aika päivittää kuntajako, joka on paljolti peräisin aikakaudelta, jolloin tavarat, ihmiset ja tiedot liikkuivat hevosen nopeudella. On siirrytty maatalousyhteiskunnasta teollisuus-, palvelu- ja tietoyhteiskuntaan.
Kyllähän raaka-aineet, tavarat, energia, raha, elintarvikkeet, työntekijät jne. kulkevat kuntarajojen yli ilman rajamuodollisuuksia. Lomaillaan, käydään asioilla, harrastuksissa, kaupoissa jne, vapaasti eri kunnissa. En ymmärrä, että miksi joillekin kuntaidentiteetti on niin tärkeä.
Olisi psykologisesti parempi, jos useasta kunnasta muodostetulle uudelle kunnalle otettaisiin ihan uusi nimi.

Sitoutumaton ajattelija wrote:Niin eihän kuntaliitos tarkoita, että liitoksen pienemmästä kunnasta tulisi lainsuojaton. Kyllä edelleen pellot, metsät, vesistöt ja rakennuksen säilyvät. Maisemat ovat liitoksen jälkeen samanlaiset. Lain mukaan peruspalvelut kuuluvat kaikille Suomen kansalaisille riippumatta siitä missä kunnan raja kulkee ja kuinka kaukana valtuusto istuu ja keskusjohto istuu.
Nuorille kuntaidentiteetti ei ole niin tärkeä kuin vanhoille paikalleen jääneille. Jo pitkän aikaa nuoret ja vähän vanhemmatkin ovat muuttaneet kuntaa opiskelun ja työn takia. Monet vaihtavat montakin kertaa elämänsä aikana.

Muuramen terveysasema kuuluu jo Jyväskylän yhteistoiminta-alue terveyskeskukseen (JYTE). On siis katsottu, että suuremmasta väestöpohjasta palvelujen tuottamiseksi on hyötyä.

Näin on siis oletettu ja ilman mitään tutkittua tietoa. Jo nyt ensimmäinen vuosi Muuramen kuuluessa Jyväskylän yhteistoiminta-alue TK:hon on osoittanut, että Muuramen palvelut huononivat ja kulut kasvoivat.

Kyllähän ne Korpilahden ja maalaiskunnankin pellot ja metsät säilyivät, mutta rakennuksia hävitettiin tai poistettiin kuntalaisten käytöstä, rantoja myytiin ja palvelut hävitettiin minimiin. Eivätkä taida kauan maisematkaan säilyä entisellään. Jyväskylän johdolla kun on taipumus tuhota kaikki vähänkin ihmisiä miellyttävä maisema, kuten mm. Keljonlahti. Kaikki satsaus keskitetään vain kaupungin keskustan imagon nostamiseksi parkkihalleineen, tunneleineen ja värivaloineen.

Ja se ainakin on Jyväskylässä unohdettu, että kaikki asukkaat eivät mahdu Harjun ja Päijänteen väliin, vaikka Jyväsjärvikin täytettäisiin kokonaan. Eivätkä kaikki edes halua asua sellaisessa slummissa.

Monet ihmiset tosiaan joutuvat vaihtamaan asuinkuntaa montakin kertaa, mutta aina kun on valinnan mahdollisuus, muuttaja valitsee asuinpaikan, jossa asukastakin kuunnellaan ja jossa kaikki palvelut pelaavat, kuten esim. itsenäisessä Muuramessa.

Tietojeni mukaan Säynätsalosta,kuten Korpilahdeltakin moni perhe on muuttanut parempien lähipalvelujen Muurameen,oman asuin-alueensa katoavien lähi-ja terveyspalveluiden seurauksena.

Kuntajako puhuttaa KSML keskustelussa:

http://www.ksml.fi/yhteiso/keskustelu/posts/list/43149.htm

kapy wrote:... Näin vastuuttomasti Andersson joukkoineen syötti valheellista propagantaa tuolloin kuntalaisille suur-Jyväskylää tehtäessä

Eikös tuolloin vielä ollut Kettunen messissä?

hande wrote:Muuramen on aika tulla osaksi Jyväskylää. Kunta on täysin keinotekoinen keskellä Jyväskylän maantieteellistä aluetta.

Ja jos Toivakka liitettäisiin Jyväkylään, niin sitten se vasta sitä olisikin- siis keinotekoinen osa keskellä Jyväskylän maantieteellistä aluetta.

http://www.keskisuomi.fi/kunnat

Minusta on väärin puhua kunnan kuolemasta liityttäessä yhteen. Eihän mikään alue tule lainsuojattomaksi, ei vaadita muutamaan pois, käydään töissä kuten ennenkin jne. Metsät, pellot, tiet, vesistöt ja rakennukset säilyvät.
Siis muodostuu uusi kunta, joka ei ole mikään yhteen liittyneistä. Uudelle kunnalle pitäisi myös antaa uusi nimi, eikä käyttää suurimman kunnan nimeä. Se ohjaisi paremmin ihmisten ajattelua, että asutaan ja toimitaa uudessa ja omassa kunnassa .