Viime perjantaina pelatun TPS-ottelun jälkeen joukkuettamme hellittiin vapaalla viikonlopulla. Ei pelejä ja treeniohjelmassakin oli vain omatoiminen lenkki sunnuntaille. Joulukiireeseen, opiskelujen loppuruuhkaan ja työstressiin olisi joillekin sopinut vapaa löhöilyviikonloppu, mutta yhdeksän joukkueemme pelaajaa otti toisenlaisen lähestymistavan vapaan viikonlopun viettoon. Otimme suunnaksemme Saarijärven ja siellä järjestetyn kaukalopallon puulaakiturnauksen.
Urheilu ja liikunta ovat uskomattomia voimavaroja. Urheilun parissa mieli voi levätä paljon enemmän kuin väkinäisesti ”lepäämällä”. Kaukalopallo oli osalle joukkueemme kavereista tuttua puuhaa, isolla osalla oli jopa sarjapelejä alla joko kaukalopallosta tai lätkästä. Taukoa luistelusta ja jääpeleistä oli kuitenkin kaikilla useita vuosia ja siksi idyllinen Saarijärvi saikin vieraakseen varsin mystisen ja sekalaisen joukkueen, joka nimettiin maalivahtien kunniaksi Märäksi Rälläksi. Tärkeintä kaukisturnauksessa oli kuitenkin se, että saimme välillä pelata pohtimatta kärkikarvaajan ohjaussuuntaa, vastustajan pulssikarvausta tai pelinavausta volttilähdöllä karvauksen kärkikaksikon ohi. Sai harrastaa liikuntaa ja urheilua puhtaimmillaan; pelata selkärangasta ja vain hauskanpidon kannalta. Pakkienkaan ei aina tarvinnut olla pakkeina.
Joukkueemme on täynnä kunnianhimoisia urheilijoita, jotka haluavat voittaa joukkueena ja kehittyä yksilöinä. Kaukisturnaus oli loistavaa vastapainoa sille. Vaikka jalat olivatkin turnauksen jälkeen luilla ja kroppa hikoillut muutaman lisäsentin Saarijärven keskuskaukalon jäänpintaan, oli mieli otteluiden jälkeen levollinen. Saimme pelata uudenlaisessa ympäristössä, uusien vastustajien kanssa ja tavallisesta poikkeavalla joukkueella. Olihan mukanamme myös Classiciin siirtynyt Happeen kasvatti Jami Manninen ja Saarijärven kantaväestöä edustava huippupuolustaja Antti Siikaranta.
Vaikka turnaus olikin vain hauskanpitoa, ei riemua ainakaan vähentänyt se, että päädyimme lukuisten ristiinpelaamisten ja maalivahtimme Janne Kainulaisen huippuotteiden siivittäminä lopulta turnausvoittajiksi. Se oli odottamaton ja huikea kruunu onnistuneelle päivälle. Olimme varmasti haluttu päänahka, mutta myös turnauksen henki oli loistava. Joillain pikkupaikkakunnilla olisi voitu katsella kieroon, kun isommasta kaupungista tulee joukkue, joka vielä naureskelee ja kikkailee jatkuvasti. Tämä ei kuitenkaan johtunut ylimielisyydestä tai vastaavasta, urheilu vaan sattuu olemaan järkyttävän hauskaa kun käsikirjoitus on mukavan väljä ja harhauttelu sallittua. Myös vastustajat ymmärsivät tämän, emmekä joutuneet tukkanuottasille.
Salibandy ja Happeen menestys ovat yhä ne asiat, joista saamme suurimmat kiksit urheilun saralla. Joskus on kuitenkin mukava palata alkukantaisempaan urheiluun. Salibandyliiga ei ole mikään NHL, mutta sielläkin on paljon kriteerejä ja sääntöjä. Pelitapa on tiukka, pelipaikat on säädelty, säännöt ovat selkeät. Nämä seikat myös vähentävät sattuman vaikutusta ja oikeutettu voittaja saadaan ottelun jälkeen aina naarattua esiin. Aivojen lepuutuksen kannalta oli mahtava pelata pitkästä aikaa kotikaupungissaan ulkojäällä, lumisateessa, lainavarusteilla ja melko tuntemattoman lajin parissa.
Kiitos Saarijärven NMKY:n ja jokaisen muunkin paikkakunnan ja urheiluseuran aktiiveille, jotka jaksavat järjestää tämänkaltaisia tapahtumia. Varusteet, tuomaroinnit ja kaikki vastaavat hommat oli hoidettu viimeisen päälle. Ilman vapaaehtoisia ei edes puulaakiturnaus ole mahdollinen. Sama pätee myös isompiin tapahtumiin, kuten Salibandyliigan otteluun tai Suomessa järjestettäviin arvokisoihin. Pienetkin tapahtumat ovat tärkeitä yksilön, yhteiskunnan, sosiaalisen kanssakäymisen ja elämän mielekkyyden kannalta. Saarijärven kaukisturnaus jätti ainakin meille kaikille huikeita muistoja ja paljon aihetta jälkipeleihin. Toivottavasti puulaakiturnaukset, kinkunsulattelut ja työpaikkasählyt eivät jää vain muutamien, harvojen aktiivien harteille saatika katoa kokonaan. Samalla katoaisi mittaamattoman arvokas suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Liikunta kun käy tekosyynä kanssakäymiselle erilaisten ja eritaustaisten ihmisten kanssa.
#4, Jaska Kunelius
Happee pelaa seuraavan kerran perjantaina klo 18.30 Espoossa ja pääsee muutamien treenien jälkeen viettämään ruhtinaallista viiden päivän mittaista joululomaa. Heti joulun jälkeen pelataan Äänekoskella treenipeli Urhoa vastaan keskiviikkona 28.12. klo 18.30. Tervetuloa, hyvää joulua ja harrastakaa liikuntaa!
