Luonto

Keskisuomalaisten ruskeakarhujen talvipesistä kömpii keväällä kolmisenkymmentä pentua. Karhu tekee pentuja joka toinen vuosi.

Karhu ei ole enää uhanalainen laji vaan päinvastoin: se elää huippuvuosiaan

Äänekosken Palohenkilöstö ry:n Kari Niskanen ja
Jari Sarén tarkkailivat jäätilannetta jo viime talvena.

Kuhnamon jäänvahvuutta seurataan tarkkaan Äänekoskella

Palokärki painaa siipensä vartaloa vasten vasta juuri ennen laskeutumista. Nikon D5, 200 mm (70-200 mm), 1/5000 s, f 4, ISO 2000, jalusta.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaaren vuoteen mahtui bonus ja vähän moukankin tuuria

Vesisiippa on paikkauskollinen, mutta monet lepakot vaeltavat muuttolintujen tavoin.

Muuttavatko lepakot lintujen tavoin? Tuleeko joulukuusten mukana sisälle ötököitä? – Luontopalstan asiantuntijat vastaavat

Rusakko on ruskea kesät talvet.

Tunnistatko pitkäkorvat? Rusakko liikkuu talvellakin ruskeanharmaassa puvussa, metsäjänis vaihtaa valkoiseen

Jyväskylän kyhmyhaaka-
yksilö oli ruskeapukuinen naaras. Korea koiras on helpompi tunnistaa.
Nikon D4, 800 mm, 1/800 s, f 7.1, ISO 1600, jalusta.

Harvinaisuus: Keski-Suomessa vasta toinen havainto kyhmyhaahkasta

Nykyisellään riekkokannan kooksi arvioidaan 80 000–100 000 paria. Riekkoja tavataan eniten Lapin lisäksi Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Riekkojen määrä on vähentynyt jo pitkän aikaa – soiden ennallistaminen ehkäisee kannan hiipumista

Pikku-uikku viihtyi marraskuun puolivälissä Jyväskylän Tuomiojärven Eerolanlahdella.

Pikku-uikku osaa piilotella, mutta tarkkasilmäinen saattaa bongata sen Tuomiojärven Eerolanlahdelta

Metsämyyrä on viriili ja hedelmällinen eläin.

Myyrän logiikka on eri kuin ihmisen – Pelko saa metsämyyrän lisääntymään

Metsäkansan tarina -teoksessa luontokirjailija Kimmo Ohtonen tekee vuoden mittaisen kiertomatkan Suomen metsiin. Kuva teoksen kannesta.

Metsäkansan tarina Luontokirjakisan finaaliin – mukana kaksi jyväskyläläiskustantamo Docendon teosta

Kehrääjäpunkit hyökkäsivät kesäkukkien kimppuun.

Aavemaisisksi muuttuneet kesäkukat kauhistuttivat lukijan – kehrääjäpunkit syypäänä

Aamuvaloja Korttajärvellä 14.9.2018.
Nikon D5, 55 mm (24-70 mm), 1/800 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Nyt selviää, mitä luontokuvaaja tekee peilillä

"Lapin kaamos on valoisampi kuin ajatellaan", Minna Jakosuo sanoo.

Vaeltamiseen hurahtanut jämsäläinen eräopas Minna Jakosuo: "Tarkoitus päästä pois arjesta ja haastaa itsensä"

Professori Jouni Taskinen ja tutkimusavustaja Hanna Suonia tarkistavat raakkujen, lohien ja taimenten yhteisaltaan tilannetta. Toiveena on, että kutevien simpukoiden toukat siirtyvät kalojen kiduksiin hengitysveden mukana.

Raakkujen lemmenloma toi tulosta Konnevedellä – simpukat saivat lisääntymiskykynsä takaisin

Suojelubiologi Anna-Riikka Ihantola tutki luupilla lettosammalia.

Orapiimäheikistä jokapaikankorriin – Kolin kansallispuistossa on tavattu yli 4000 eliölajia

Aasi nimeltä Piiparinen päätti aasimaisesti hieman haastaa Rosellaa ja teki stopin. Keskisuomalaisen toimittaja ja kuvaaja vierailivat Hanksalmella Rantakorven tilalla katsomassa, kuinka valmistelut Suomen luonnon päivää varten sujuivat.

Lauantaina vietettiin Suomen luonnon päivää – katso kuvasarja luomumaatilalta Hankasalmelta

Puunhaketta lensi usean metrin säteelle, kun palokärki etsi muurahaisia.

Mikä rei'itti vankan kuusen? Entä miten eläimet ovat kestäneet kesän helteet? – Luontoasiantuntijat vastaavat

Pyhähäkin munista kasvatettu idänsiilikkään naaras kuuluu luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin. Siipiväliä perhosella on lähes seitemän senttiä.

Kerrassaan harvinainen otus – idänsiilikäs on jo hävinnyt Suomesta

Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa metsiä hakataan vimmaisemmin kuin koskaan ennen? Miksi avohakkuut sallitaan edelleen? kysyy Rosa Liksom.

Kolumni: Miksi hakkaamme vimmaisesti metsiämme?

Hyttyset vähenivät juhannuksen jälkeen kuivan hellesään vuoksi.

Hyttyset hyytyivät juhannuksen jälkeen – mäkärät kiusaavat edelleen

Kuunpimennystä tarkkaillaan kirkkaassa säässä –  parhaat tarkkailuolosuhteet Lapissa

Armi Parantainen pakasti keräämänsä juolukat mustikoiden kanssa.

Metsien aliarvostettu terveyspommi kärsii ennakkoluuloista – C-vitamiinia paljon enemmän kuin mustikassa

Pikkuruisen lapinvuokkovarsikoin (terälehdellä) elinympäristön maisemat ovat Suomen komeimpia.
Nikon D4, 28 mm. 1/800 s, f 22, ISO 3200, käsivara.

Ole aina valmiina kuin partiolainen – toiminnalliset luontokuvat syntyvät usein yllättäen

Puna-ailakki sinnittelee huurteisena kesäkuisena pakkasaamuna.

Alkukesän sää koetteli kasveja

Karhututkija Alexander Kopatz asui Suomessa kuusi vuotta. Nykyään hän asuu Norjassa.

Karhuja tutkitaan paljon niiden talviunen takia, kertoo suomensaksalainen tutkija

Suomessa kasvidatan keräämisellä on pitkät perinteet. Lehtikuva / Jussi Nukari

Suomessa on kirjattu kasvihavaintoja jo 1700-luvulta –  valtavaa aineistoa tallennetaan tutkimuksen käyttöön

Hiljaisuus on melun lääke – jo puoli tuntia luonnossa parantaa mielialaa

Fatbike-pyöräily sopii monenlaisiin keskisuomalaisiin maastoihin, Versona Oy:n yrittäjä Timo Hämäläinen sanoo. Pyöräilemässä mukana ovat Atte Niittykangas ja Satu Korpela.

Versona Oy:n yrittäjä Timo Hämäläinen: Keski-Suomen luonto päihittää Lapin

Eelis Rissanen on havainnut monien metsälintukantojen romahtaneen Pohjois-Savossa.

Sellutehdas tuhoaa luonnon monimuotoisuutta – tuttu tiaislaji katosi tehtaan läheisyydestä

Trentepohlia-viherlevä on ensimmäinen silminnähtävä kivipinnan asuttaja.

Kivien punastuminen on ajan kysymys – kivipinta on äärimmäinen kasvupaikka, jolla ei moni eliö pysty elämään

Yli vuoden ikäisiä ilveksiä arvioidaan tällä hetkellä olevan hieman alle 2 000.

Ilvesten määrä on pienentynyt vuodessa viidenneksen – syypäänä metsästys

Nyrölän luontopolun huipentuma on Iso-Mustalammen laavusaari, jonne kuljetaan köysilossilla.

Pitkospuut kuntoon: Jyväskylän kaupunki otti kontolleen Nyrölän luontopolun ylläpidon

Kyyt hakeutuvat mielellään auringonpaisteeseen. Linnunpesä toimii hyvänä makoilualustana.

Kyykäärme valtasi saunakiukaan ja hyökkäsi – lämmin sää ajoi kyyt hiirijahtiin ja törmäyskurssille mökkeilijöiden kanssa

Merihanhet odottivat vapautusta uuteen elinympäristöön totuttamistarhassa.

Merihanhi muutti Päijänteelle – Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, istutettu hanhi asettuu Jämsään

Alppiruusut ihastuttavat nyt Jyväskylän Mäyrämäessä – katso kuvasarja kukkaloistosta

Ulpukoita kuvassa, jossa kurkistetaan myös pinnan alle, kamera akvaarion sisällä.
Nikon D700, 28 mm, 1/200 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Lasilaatikkoa ulkoiluttamassa – akvaarioon sijoitetulla kameralla saa kuvia, jotka muuten jäisivät ottamatta

Kittilässä harkitaan evakuointeja nousevan tulvaveden vuoksi

Pahimmat tulvat Lapissa jopa pariinkymmeneen vuoteen

Kevät kirii kovaa vauhtia eteenpäin, marjat kukkivat kohta etelässä