Luonto kuvaan

Opi luontokuvausta

Luonto kuvaan -osiosta löydät luontokuvausohjeita jaoteltuna neljään eri osa-alueeseen; lintu-, lähi-, maisema- ja nisäkäskuvaukseen.

Käsittelyssä on aina jokin luontokuvauksen yksityiskohta ja siihen liittyvä kuva teknisine tietoineen.

Osioon ilmestyy uusia ohjeita viikoittain. Sarjan kirjoittajana tietojaan ja kokemuksiaan jakaa keskisuomalainen, ammatikseen luontoa kuvaava Jussi Murtosaari.  Sarja ilmestyy Keskisuomalaisen paperilehdessä maanantaisin.

Varpuskoiras on komea lintu, kunhan vain malttaa katsoa.
Nikon D5, 800 mm, 1/4000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Yllättävä uutinen luonnosta: tuttu visertäjä on katoamassa Suomesta

Revontulia osin jäätyneen Oulankajoen yläpuolella. Kuutamo valaisee maisemaa.
Nikon D4, 20 mm, 10 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luontokuvaaja neuvoo: Kuuta kannattaa kuvata pari päivää ennen tai jälkeen täysikuun

Pohjanlepakko. Ylhäällä oikealla on uhkarohkea pikkuperhonen.
Nikon D5, 105 mm, 1/320 s, f 5.6, ISO 6400, käsivara.

Lepakko löysi lepopaikan ikkunalta ja tallentui kuviin Leivonmäellä

Misteli toukokuussa. Lehmus on ulkomaillakin tavallinen isäntäpuu, muita ovat poppeli ja pihlaja.
Nikon D5, 300 mm, 1/640 s, f 16, ISO 1600, käsivara.

Se tuli Ruotsista Suomeen linnuntietä – misteli leviää asteittain pohjoiseen, kiitos ilmaston lämpenemisen

Kastemato katoaa hetkessä amerikankurmitsan suuhun.
Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Amerikankurmitsa vedätti kuvaajia oikein kunnolla – mutta lopulta sitkeys palkittiin

Aamuvaloja Korttajärvellä 14.9.2018.
Nikon D5, 55 mm (24-70 mm), 1/800 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Nyt selviää, mitä luontokuvaaja tekee peilillä

Harjalintu pörhistelee siipisulkansa oikeaan järjestykseen ja rauhoittuu hetkeksi paikalleen.
Nikon D5, 800 mm, 1/2000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Harjalintu teetti töitä, kunnes tallentui kuviksi

Lanttuperhosia on ollut lennossa runsaasti vielä syyskuussakin. Kuvassa naaras.
Nikon D700, 105 mm, 1/1000 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Joskus kokenut uros voittaa komeampansa – nokkos- ja neitoperhoset ovat olleet Suomessa kadoksissa tänä vuonna

Amiraalin tunnistaa helposti siipien punaisista raidoista. Koiras ja naaras ovat saman näköiset.
Nikon D700, 105 mm, 1/500 s, f 25, ISO 1600, käsivara.

Perhosten joukkomuutto hämmästytti syksyllä 1998 – lensivät korkeimmillaan yli kahdessa kilometrissä

Nuori harmaalokki ja aroharmaalokki, jälkimmäinen oikealla.
Nikon D5, 800 mm, 1/6400 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Aroharmaalokin löytäminen harmaalokkiparvesta on helpommin sanottu kuin kuvattu

Keritytönkorennon naaraat ovat nuorina oransseja.
Nikon D500, 300 mm, 1/320 s, f 8, ISO 800, käsivara.

Keritytönkorento vaihtaa väriä: naaras on nuorena oranssi ja sukukypsänä sinivihreä

Ruokaileva purjeritari on menettänyt toisesta kannuksestaan jo pienen kärkipalan. Nikon D500, 300 mm. 1/2000 s, f 11, ISO 800, käsivara. Kuva: Jussi Murtosaari

Luontokuvaaja Murtosaari: "Kerrankin kuvia, jotka vastaavat lähes täydellisesti sitä, mitä lähdin tavoittelemaan"

Parittelevat tunturisiilikkäät. Aiemmin kuoriutuneen koiraan värit ovat jo selvästi haalistuneet.
Nikon D2X, 105 mm. 1/500 s, f 8.5, ISO 400, käsivara.

Tiedätkö sinä, mikä on lapinsiilikäs?

Ruijannokiperhonen kerää auringosta lämpöä siivet avoimina.
Nikon D2X, 105 mm. 1/500 s, f 6.7, ISO 400, käsivara.

Päiväperhosten kuvauspäivä Lapissa on pitkä: jos ei lennetä, ei myöskään kuvata

Pikkuruisen lapinvuokkovarsikoin (terälehdellä) elinympäristön maisemat ovat Suomen komeimpia.
Nikon D4, 28 mm. 1/800 s, f 22, ISO 3200, käsivara.

Ole aina valmiina kuin partiolainen – toiminnalliset luontokuvat syntyvät usein yllättäen

Mustapyrstökuiri viimeisissä iltavaloissa.
Nikon D500, 400 mm (200-400 mm), 1/1000 s, f 4, ISO 800, käsivara.

Vihainen "julkkis" ei ymmärrä omaa etuaan

Kuningaskalastaja on ainut Suomessa säännöllisesti pesivä säihkylintu.
Nikon D4, 800 mm, 1/160 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Lähes liian korea Suomen lintujen joukkoon

Rahkahopeatäplä on soiden hopeatäplistä suurikokoisin.

Kuukauden eläin: Rahkahopeatäplä viihtyy vain parhailla soilla

Karvaukonkorennon koiras, kuvattu kesäkuussa 2009.
Nikon D700, 105 mm, 1/500 s, f 14, ISO 800, käsivara.

Korennon kuolema kaislikossa on koruton

Ulpukoita kuvassa, jossa kurkistetaan myös pinnan alle, kamera akvaarion sisällä.
Nikon D700, 28 mm, 1/200 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Kuvaaja teetti lasilaatikon, laittoi kameran sen sisään ja kahlasi järveen

Tanhukärpäsiä kosiolennolla.
Nikon D2X, 105 mm, 1/1000 s, f 13, ISO 400, käsivara.

"Sodassa ja rakkaudessa" – Tanhukärpäset tuovat puolisolleen lahjaksi vaikka kuolleen lajitoverinsa

Manterin eli entisen vesiliskon koiras paljastaa korean vatsapuolensa. Nikon D3S, 105 mm, 1/250 s, f 6.3, ISO 3200, akvaario, jalusta.

Suomalainen salamanteri on kevään komea kutumies – katso kuvasarja

Kangasperhosvanhus kuvattuna juhannusviikolla. Siivistä puuttuu jo kiilto ja isoja paloja.
Nikon D700, 105 mm, 1/640 s, f 20, ISO 1600, käsivara.

Kangasperhosen kannoilla

Ilman sisustuslehtiä, ilman rakennuslupaa – pientä pintaremonttia keväisessä luonnossa

Keväisiä sitruunaperhosia lennossa, alla keltainen koiras ja yllä vihertävä naaras.
Nikon D700, 200 mm (70-200 mm), 1/2000 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Päiväperhonen elää keskimäärin vain kymmenen päivää – katso luontokuvasarja monimuotoisista liihottelijoista

Tumma toukka valkoisella hangella, äkkipäätä ajatellen melkoisen uhkarohkea temppu. Vai onko sittenkään?

Karvamato hangella on varma kevään merkki

Lauma kuusipeuroja talvisella ruokintapaikalla.
Nikon D5, 800 mm, 1/1000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Kevyttä ravia ja komeasarvinen pukki – lajin suomalainen nimi tulee sen elintavoista

Lentoon lähtevä kuukkeli paljastaa komean pyrstönsä.
Nikon D5, 350 mm (200-400 mm), 1/4000 s, f 4, ISO 5000, jalusta.

Lentävä kuukkeli on kiusallisen haastava kuvauskohde

Vanhat maakotkat parittelevat vaikka harakka uhittelee vieressä.
Nikon D5, 800 mm, 1/800 s, f 11, ISO 800, jalusta.

Tuntien odotus palkittiin Koillismaan kotkamailla – naaras- ja koirasmaakotkat tallentuivat ylväinä kameralle

Varpuspöllö on juuri iskenyt keltasirkun saaliikseen.
Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Luontokuvaaja lähti saalistamaan kuvaa pöllöstä – ikuisti pelottoman linnun saalistuspuuhissa

Saukkoperhe jään reunalla. Poikaset seuraavat emoaan kevääseen asti.
Nikon D5, 800 mm, 1/640 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Saukon löytämiseen ei ole oikopolkuja – tällainen kohtaaminen tuskin heti toistuu

Allihaahka. Nikon D5, 800 mm, 1/500 s, f 5.6, ISO 2500, jalusta.

Tammikuun tähtihetkiä – lintukuvausvuosi alkoi räväkästi epätavallisilla talvilajeilla

Ritariperhonen, Korpilahti 14.6. Perhosten niukkuudesta kertoo osaltaan se, että kuvan ritariperhonen oli ainut kohdalleni koko kesänä osunut lajin edustaja. Paikka on koiraiden suosima, hieman muuta maastoa korkeampi kumpare, kokoontumispaikka. Harvassa taisivat kohtaamiset olla, sillä parin tunnin aikana kohdalle osui vain yksi perhonen. Iltapäivällä koiraat kisailevat paikan herruudesta, mutta nyt ei kinaa syntynyt. Perhonen kävikin usein ruokailemassa pientareen kukilla. Erityisesti sitä näyttivät kiinnostavan voikukat ja puna-ailakit, joiden ympärillä perhonen välillä pyöri.

Säät eivät suosineet perhoskuvaajaa viime kesänä – muutama täsmäosuma pelasti luontokuvaajan suven

Orava, Keuruu 19.1.
Orava on nisäkäskuvaajan peruslaji, se kun on oikeastaan Suomen ainut päiväaktiivinen nisäkäslaji. Kuvan otus on ikuistettu sivutuotteena mustakaularastaan kuvauskeikalla. Hieman epäluuloinen tupsukorva on noussut takajaloilleen nähdäkseen paremmin. Inhimillinen asento ja rauhallinen tausta erottaa kuvan lukuisista muista oravakuvista. Talvella karva on tuuheimmillaan ja korvatupsut komeimmillaan. Kuvan onnistumista tai hyvyyttä ei onneksi voi määritellä pelkästään lajin perusteella.
Nikon D5, 800 mm, 1/500 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Nisäkkäiden valokuvaus on Suomessa hankalaa

Punajalkahaukka ja suursukeltaja.

Tässä ovat luontokuvaajan suosikit vuoden 2017 otoksista

Nuorilla merimetsoilla on vaihtelevan vaalea vatsa.
Nikon D2X, 600 mm (300 mm + 2x-telejatke), 1/1500 s, f 5.6, ISO 500, käsivara.

Merimetso on varsinainen pahanilmanlintu

Lintujen talvipuvut ovat uskomatonta katsottavaa

Kouvolasta löytynyt hankala malli osoittautui onnekkaaksi bongaukseksi

Jos syötävää piisaa – räkättirastaat voivat liikkua jopa tuhatpäisissä parvissa

Väärä takki! – Mihin katosi kärpän suojaväri?

Arktinen arvovieras veti toista kymmentä lintuharrastajaa puoleensa

Tämä aika on köyhää aikaa valokuvaajalle – kunnes esiin hiipi veikeä tarmonpesä

Näin kuvaat lentävän kauriin

Huikea päivä idän ihmeiden seurassa

Ulkosaariston upeutta: "Kummallinen kesä, kun vain syksy oli ajoissa"

Kontiainen katosi pää edellä lapinpöllön suihin

Syyskuun lukijan kuva: Mahtava jäkälämatto löytyi sieniretkellä

Näin haukka suolisti myyrän – "Laji ollut minulle hankala"

Musta ei ole täysin musta – "tuonenkurki" on arka ja usein piilossa

Liito-orava sai kuvaajan kärppänä paikalle

Syksyn lintubongareiden lottovoitto – kaukainen harvinaisuus lensi Keuruulle

Mustikka on todellista superfoodia – jopa eläimet tietävät sen

Lukijan kuva: Ruusunpunaiset siankärsämöt ovat ihastuttava harvinaisuus

Rantahämähäkin saaliista tulee proteiinipirtelöä

Kahdeksan jalkaa, kahdeksan silmää

Hyönteisten jalohaukka lentää mopovauhtia

Ruskoukonkorento on yksi Suomen näyttävimpiä hyönteisiä – lähesty varovasti

Mustatiira on nimensä mukaisesti lähes hiilenmusta tiiralaji

Mustatiira on hankalasti lähestyttävä keijukainen

Kuvatessakin täytyy varoa – yhden muurahaissinisiiven korvausarvo valtiolle on 1177 euroa

Hippiäinen on tulipäinen tuulispää – Katso kuvat Euroopan pienimmästä linnusta

Nyrkkiä pienempi lapinuunilintu painaa noin 10 grammaa ja lentää maailman ääristä Suomeen joka vuosi

Tässä on Suomen harvinaisin päiväperhonen – elää puolustusvoimien erityissuojeluksessa

Kansallisperhosemme on lähes mahdoton kuvattava – katso luontokuvaajan otokset

Luontokuvaaja vinkkaa: Perhoset ovat kauneimmillaan alkukesästä

Poikkeuksellisia kahlaajia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä

Kotimainen Metusalem: Tiedätkö, mikä Suomen eläinkunnan edustaja elää helposti satavuotiaaksi?

Takatalvi koetteli luontoakin – luontokuvaaja ikuisti erikoiset kuvat

Hietasisilisko on kotimainen krokotiili

Sää oli pettymys valokuvaajan vappuretkellä – matka päättyi hätäjarrutukseen

Teerien ryhmäsoidin on kiehtova näytelmä, jossa tanner tömisee ja höyhenet pölisevät

Joutsenen suku viihtyy Suomessa – uljas ulkonäkö hivelee silmää

Kevään airut – tyttöperhoset ovat melkoisen haastavia kuvauskohteita

Hankikorri lienee karaistunein kaikista

Varma kevään merkki

Kevättalvi on oivaa aikaa löytää kameran linssiin pikkutikka

Tämä savolainen viiksivallu on tavattu Keski-Suomessa vain talvella 98–99 ja 2007

Kokenut luontovalokuvaaja bongasi erikoisen linnun Joutsasta

Kuin kanarianlintu – Jussi Murtosaari kuvasi erikoisen ilmestyksen Joutsassa

Jussi Murtosaari julkaisi uuden luontokirjan

Palokärjen seisova pöytä – kuorii kymmenmetrisen koivun kolmessa päivässä

Metsämyyrä on ovela karvakorva: "Oppivat parissa päivässä ilmaisen appeen hyödyt"

Luontokuvaaja neuvoo: Näin otat erilaisen kuvan hiiripöllöstä

Luontokuvaaja ajoi halki Suomen: "Lintukuvauskin voi olla helppoa ja vaivatonta"

Jämsän kuningaskalastaja oli kuvaajalle haastava pala – lopulta odotus palkittiin

Luontokuvaajan vuoden 2016 parhaat: Sammakonpoikanen ja karpalo

Karhunpennun selfie tallentui kameraan – katso luontokuvaajan ikimuistoiset otokset vuodelta 2016

Kun nisäkäs ei nappaa – hämärässä liikkuvien eläinten ikuistaminen on luontokuvaajalle haaste

Luontokuvaajan huippuhetket 2016: "Siinä valokuvassa on kaikki kohdallaan"

Luontokuvaajan vuosi: kuvasi yli 30 000 ruutua

Valokuvaajat ikuistivat Suomeen tulleita uusia vieraita

Kauden viimeinen – mutta kuin kirsikka kakun päälle

Vesipääsky hakee ruokaa uimalla

Arktisia vieraita

Keisarinviitta on upea perhonen ja näyttävä kuvauskohde

Tässä ovat luontokuvaajan suosikit – katso upeat kuvat

Kukkuva kummajainen

Hyönteismaailman jalohaukat

Pulloonpuhaltaja

Mölyämistä kuorossa