Luonto kuvaan

Opi luontokuvausta

Luonto kuvaan -osiosta löydät luontokuvausohjeita jaoteltuna neljään eri osa-alueeseen; lintu-, lähi-, maisema- ja nisäkäskuvaukseen.

Käsittelyssä on aina jokin luontokuvauksen yksityiskohta ja siihen liittyvä kuva teknisine tietoineen.

Osioon ilmestyy uusia ohjeita viikoittain. Sarjan kirjoittajana tietojaan ja kokemuksiaan jakaa keskisuomalainen, ammatikseen luontoa kuvaava Jussi Murtosaari.  Sarja ilmestyy Keskisuomalaisen paperilehdessä maanantaisin.

Uivelokoiras lennossa. Linnussa on eniten mustaa siivissä.
Nikon D500, 800 mm, 1/5000 s, f 5.6, ISO 800, käsivara.

Uivelo, joka ei ole ihan uivelo kuvauskohteena

Neitoperhonen herkuttelee pajunkukilla.
Nikon D500, 105 mm, 1/640 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Tiesitkö, että tyttöperhoset eivät juuri välitä kukista?

Takatalven yllättämä töyhtöhyyppä matkalla lumisateessa takaisin etelän suuntaan.
Nikon D3S, 700 mm (500 mm + 1.4x -telejatke), 1/2500 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Kun aikainen lintu ei löydä matoa, voi kuolema kolkuttaa – yllättävä takatalvi tekee töyhtöhyypän ravinnonhaun vaikeaksi

Talvehtineen isonokkosperhosen väritys säilyy komeana.
Nikon D4, 105 mm, 1/800 s, f 16, ISO 1600, käsivara.

Laji, joka on vaarassa kadota Suomen luonnosta – ominaisuuksiensa ansiosta valtasi maan kertaheitolla heinäkuussa 2012

Lennossa pulmusen tunnistaa helposti mustavalkoisista siivistä.
Nikon D5, 800 mm, 1/8000 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Tätä tarkoittaa sanonta "puhdas kuin pulmunen"

Talvella merisirrin puku on harmaa, jalat ja nokka oranssiset.
Nikon D5, 800 mm, 1/6400 s, f 5.6, ISO 1600, käsivaralla veneestä.

Tässäkin lajissa Suomi häviää Ruotsille ja Norjalle

Palokärjen pitkää kieltä on vaikea päästä näkemään.
Nikon D5, 200 mm (200-400 mm), 1/800 s, f 6.3, ISO 1600, hernepussi tuki.

Palokärjen silmä on omituinen ja kertoo linnusta paljon – katso Jussi Murtosaaren kuvat Suomen suurimmasta tikasta

Vanha maakotkapari ruokailemassa. Kookkaampi naaras kuvassa vasemmalla.
Nikon D5, 400 mm (200-400 mm), 1/1000 s, f 8, ISO 1600, hernepussi.

Tällä kertaa ei lempi leiskunut – kuningaskotkia odotellessa luontokuvaaja täydensi Kuusamossa muuta kuvavarastoaan

Talvehtiva laulujoutsen lipuu upeassa iltavalossa.
Nikon D5, 200 mm (200-400 mm), 1/640 s, f 6.3, ISO 1600, käsivara.

Luontokuvaus yllättää: "Saukko vilahti alajuoksulla, mutta ei suostunut poseeraamaan"

Minkin valkoinen alahuuli on hyvä tuntomerkki.
Nikon D5, 800 mm, 1/640 s, f 5.6, ISO 2500, jalusta.

Minkki on armoton tuhoaja – sen luontoon päästäminen oli virhe alun alkaenkin

Kuningaskalastaja kopittelee kolmipiikillä.
Nikon D5, 800 mm, 1/800 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Kuningaskalastaja poseerasi kolmipiikin kanssa – katso huikea kuva

Lapinkeltaperhonen on korea mutta myös nopea lentäjä, kuvassa koiras.
Nikon D5, 20 mm, 1/5000 s, f 11, ISO 3200, käsivara.

Voit mennä Norjaan asti, ja sitten jackpot iskeekin Korpilahdella – Valokuvaaja Jussi Murtosaari tietää, että aina ei kannata mennä merta edemmäs kalaan

Vihersammakko kurnuttaa näyttävästi ja kuuluvasti.
Nikon D500, 400 mm (200-400 mm), 1/1600 s, f 8, ISO 800, käsivara.

Kahdentoista minuutin sisään kaksi historiallista kuvaa – elämän ja kuoleman taistelut kaislikossa

Saimaannorppa köllöttelee kivellä.
Nikon D5, 800 mm, 1/5000 s, f 5.6, ISO 1600, käsivara.

Satojen tyhjien kivien jälkeen yhden päällä köllötti saimaannorppa

Palokärki painaa siipensä vartaloa vasten vasta juuri ennen laskeutumista. Nikon D5, 200 mm (70-200 mm), 1/5000 s, f 4, ISO 2000, jalusta.

Luontokuvaaja Jussi Murtosaaren vuoteen mahtui bonus ja vähän moukankin tuuria

Mustapääkertun koiraalla on musta päälaki. Iso osa talvehtii Välimeren ympäristössä. Nikon D2X, 600 mm (300 mm + 2x -telejatke), 1/1000 s, f 5.6, ISO 400, jalusta.

Punatulkku on kuin ilmetty joulun lintu

Lapintiainen Kiilopäällä kevättalvella 2015.
Nikon D4, 800 mm, 1/1600 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Etelän vaeltaja viihtyy ruokintapaikalla

Tyypillinen, hyvin vaalea tundraurpiainen. Paikkana Kaamanen huhtikuussa 2015.
Nikon D4, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luonto kuvaan: Ihmiselle ongelma, urpiainen itse ei ole siitä moksiskaan

Jyväskylän kyhmyhaaka-
yksilö oli ruskeapukuinen naaras. Korea koiras on helpompi tunnistaa.
Nikon D4, 800 mm, 1/800 s, f 7.1, ISO 1600, jalusta.

Harvinaisuus: Keski-Suomessa vasta toinen havainto kyhmyhaahkasta

Tampereen kuhankeittäjä oli nuori lintu, jonka suunnistustaito lienee pettänyt.
Nikon D5, 800 mm, 1/320 s, f 5.6, ISO 10000, jalusta.

Lintu on pulassa kun gps pettää – kuhankeittäjä, jonka olisi pitänyt olla jo ihan muualla, putkahti Tampereelle

Varpuskoiras on komea lintu, kunhan vain malttaa katsoa.
Nikon D5, 800 mm, 1/4000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Yllättävä uutinen luonnosta: tuttu visertäjä on katoamassa Suomesta

Revontulia osin jäätyneen Oulankajoen yläpuolella. Kuutamo valaisee maisemaa.
Nikon D4, 20 mm, 10 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Luontokuvaaja neuvoo: Kuuta kannattaa kuvata pari päivää ennen tai jälkeen täysikuun

Pohjanlepakko. Ylhäällä oikealla on uhkarohkea pikkuperhonen.
Nikon D5, 105 mm, 1/320 s, f 5.6, ISO 6400, käsivara.

Lepakko löysi lepopaikan ikkunalta ja tallentui kuviin Leivonmäellä

Misteli toukokuussa. Lehmus on ulkomaillakin tavallinen isäntäpuu, muita ovat poppeli ja pihlaja.
Nikon D5, 300 mm, 1/640 s, f 16, ISO 1600, käsivara.

Se tuli Ruotsista Suomeen linnuntietä – misteli leviää asteittain pohjoiseen, kiitos ilmaston lämpenemisen

Kastemato katoaa hetkessä amerikankurmitsan suuhun.
Nikon D5, 800 mm, 1/400 s, f 5.6, ISO 3200, jalusta.

Amerikankurmitsa vedätti kuvaajia oikein kunnolla – mutta lopulta sitkeys palkittiin

Aamuvaloja Korttajärvellä 14.9.2018.
Nikon D5, 55 mm (24-70 mm), 1/800 s, f 11, ISO 800, käsivara.

Nyt selviää, mitä luontokuvaaja tekee peilillä

Harjalintu pörhistelee siipisulkansa oikeaan järjestykseen ja rauhoittuu hetkeksi paikalleen.
Nikon D5, 800 mm, 1/2000 s, f 5.6, ISO 1600, jalusta.

Harjalintu teetti töitä, kunnes tallentui kuviksi

Lanttuperhosia on ollut lennossa runsaasti vielä syyskuussakin. Kuvassa naaras.
Nikon D700, 105 mm, 1/1000 s, f 22, ISO 1600, käsivara.

Joskus kokenut uros voittaa komeampansa – nokkos- ja neitoperhoset ovat olleet Suomessa kadoksissa tänä vuonna

Amiraalin tunnistaa helposti siipien punaisista raidoista. Koiras ja naaras ovat saman näköiset.
Nikon D700, 105 mm, 1/500 s, f 25, ISO 1600, käsivara.

Perhosten joukkomuutto hämmästytti syksyllä 1998 – lensivät korkeimmillaan yli kahdessa kilometrissä

Nuori harmaalokki ja aroharmaalokki, jälkimmäinen oikealla.
Nikon D5, 800 mm, 1/6400 s, f 8, ISO 1600, käsivara.

Aroharmaalokin löytäminen harmaalokkiparvesta on helpommin sanottu kuin kuvattu

Keritytönkorennon naaraat ovat nuorina oransseja.
Nikon D500, 300 mm, 1/320 s, f 8, ISO 800, käsivara.

Keritytönkorento vaihtaa väriä: naaras on nuorena oranssi ja sukukypsänä sinivihreä

Ruokaileva purjeritari on menettänyt toisesta kannuksestaan jo pienen kärkipalan. Nikon D500, 300 mm. 1/2000 s, f 11, ISO 800, käsivara. Kuva: Jussi Murtosaari

Luontokuvaaja Murtosaari: "Kerrankin kuvia, jotka vastaavat lähes täydellisesti sitä, mitä lähdin tavoittelemaan"

Parittelevat tunturisiilikkäät. Aiemmin kuoriutuneen koiraan värit ovat jo selvästi haalistuneet.
Nikon D2X, 105 mm. 1/500 s, f 8.5, ISO 400, käsivara.

Tiedätkö sinä, mikä on lapinsiilikäs?

Ruijannokiperhonen kerää auringosta lämpöä siivet avoimina.
Nikon D2X, 105 mm. 1/500 s, f 6.7, ISO 400, käsivara.

Päiväperhosten kuvauspäivä Lapissa on pitkä: jos ei lennetä, ei myöskään kuvata

Pikkuruisen lapinvuokkovarsikoin (terälehdellä) elinympäristön maisemat ovat Suomen komeimpia.
Nikon D4, 28 mm. 1/800 s, f 22, ISO 3200, käsivara.

Ole aina valmiina kuin partiolainen – toiminnalliset luontokuvat syntyvät usein yllättäen

Mustapyrstökuiri viimeisissä iltavaloissa.
Nikon D500, 400 mm (200-400 mm), 1/1000 s, f 4, ISO 800, käsivara.

Vihainen "julkkis" ei ymmärrä omaa etuaan

Lähes liian korea Suomen lintujen joukkoon

Kuukauden eläin: Rahkahopeatäplä viihtyy vain parhailla soilla

Korennon kuolema kaislikossa on koruton

Kuvaaja teetti lasilaatikon, laittoi kameran sen sisään ja kahlasi järveen

"Sodassa ja rakkaudessa" – Tanhukärpäset tuovat puolisolleen lahjaksi vaikka kuolleen lajitoverinsa

Suomalainen salamanteri on kevään komea kutumies – katso kuvasarja

Kangasperhosen kannoilla

Ilman sisustuslehtiä, ilman rakennuslupaa – pientä pintaremonttia keväisessä luonnossa

Päiväperhonen elää keskimäärin vain kymmenen päivää – katso luontokuvasarja monimuotoisista liihottelijoista

Karvamato hangella on varma kevään merkki

Kevyttä ravia ja komeasarvinen pukki – lajin suomalainen nimi tulee sen elintavoista

Lentävä kuukkeli on kiusallisen haastava kuvauskohde

Tuntien odotus palkittiin Koillismaan kotkamailla – naaras- ja koirasmaakotkat tallentuivat ylväinä kameralle

Luontokuvaaja lähti saalistamaan kuvaa pöllöstä – ikuisti pelottoman linnun saalistuspuuhissa

Saukon löytämiseen ei ole oikopolkuja – tällainen kohtaaminen tuskin heti toistuu

Tammikuun tähtihetkiä – lintukuvausvuosi alkoi räväkästi epätavallisilla talvilajeilla

Säät eivät suosineet perhoskuvaajaa viime kesänä – muutama täsmäosuma pelasti luontokuvaajan suven

Nisäkkäiden valokuvaus on Suomessa hankalaa

Tässä ovat luontokuvaajan suosikit vuoden 2017 otoksista

Merimetso on varsinainen pahanilmanlintu

Lintujen talvipuvut ovat uskomatonta katsottavaa

Kouvolasta löytynyt hankala malli osoittautui onnekkaaksi bongaukseksi

Jos syötävää piisaa – räkättirastaat voivat liikkua jopa tuhatpäisissä parvissa

Väärä takki! – Mihin katosi kärpän suojaväri?

Arktinen arvovieras veti toista kymmentä lintuharrastajaa puoleensa

Tämä aika on köyhää aikaa valokuvaajalle – kunnes esiin hiipi veikeä tarmonpesä

Näin kuvaat lentävän kauriin

Huikea päivä idän ihmeiden seurassa

Ulkosaariston upeutta: "Kummallinen kesä, kun vain syksy oli ajoissa"

Kontiainen katosi pää edellä lapinpöllön suihin

Syyskuun lukijan kuva: Mahtava jäkälämatto löytyi sieniretkellä

Näin haukka suolisti myyrän – "Laji ollut minulle hankala"

Musta ei ole täysin musta – "tuonenkurki" on arka ja usein piilossa

Liito-orava sai kuvaajan kärppänä paikalle

Syksyn lintubongareiden lottovoitto – kaukainen harvinaisuus lensi Keuruulle

Mustikka on todellista superfoodia – jopa eläimet tietävät sen

Lukijan kuva: Ruusunpunaiset siankärsämöt ovat ihastuttava harvinaisuus

Rantahämähäkin saaliista tulee proteiinipirtelöä

Kahdeksan jalkaa, kahdeksan silmää

Hyönteisten jalohaukka lentää mopovauhtia

Ruskoukonkorento on yksi Suomen näyttävimpiä hyönteisiä – lähesty varovasti

Mustatiira on nimensä mukaisesti lähes hiilenmusta tiiralaji

Mustatiira on hankalasti lähestyttävä keijukainen

Kuvatessakin täytyy varoa – yhden muurahaissinisiiven korvausarvo valtiolle on 1177 euroa

Hippiäinen on tulipäinen tuulispää – Katso kuvat Euroopan pienimmästä linnusta

Nyrkkiä pienempi lapinuunilintu painaa noin 10 grammaa ja lentää maailman ääristä Suomeen joka vuosi

Tässä on Suomen harvinaisin päiväperhonen – elää puolustusvoimien erityissuojeluksessa

Kansallisperhosemme on lähes mahdoton kuvattava – katso luontokuvaajan otokset

Luontokuvaaja vinkkaa: Perhoset ovat kauneimmillaan alkukesästä

Poikkeuksellisia kahlaajia puolustusvoimien lippujuhlapäivänä

Kotimainen Metusalem: Tiedätkö, mikä Suomen eläinkunnan edustaja elää helposti satavuotiaaksi?

Takatalvi koetteli luontoakin – luontokuvaaja ikuisti erikoiset kuvat

Hietasisilisko on kotimainen krokotiili

Sää oli pettymys valokuvaajan vappuretkellä – matka päättyi hätäjarrutukseen

Teerien ryhmäsoidin on kiehtova näytelmä, jossa tanner tömisee ja höyhenet pölisevät

Joutsenen suku viihtyy Suomessa – uljas ulkonäkö hivelee silmää

Kevään airut – tyttöperhoset ovat melkoisen haastavia kuvauskohteita

Hankikorri lienee karaistunein kaikista

Varma kevään merkki

Kevättalvi on oivaa aikaa löytää kameran linssiin pikkutikka

Tämä savolainen viiksivallu on tavattu Keski-Suomessa vain talvella 98–99 ja 2007

Kokenut luontovalokuvaaja bongasi erikoisen linnun Joutsasta

Kuin kanarianlintu – Jussi Murtosaari kuvasi erikoisen ilmestyksen Joutsassa

Jussi Murtosaari julkaisi uuden luontokirjan