Mökeille mahtuisivat melkein kaikki suomalaiset

Tulevaisuudessa mökkien yhteiskäyttö saattaa lisääntyä.

Mökkeily on ollut erottamaton osa kesälomaa viettävien suomalaisten sielunmaisemaa jo vuosikymmenten ajan. On helppoa pitää mökkeilyä suomalaisena ilmiönä, mutta todellisuudessa mökkeilyä on harrastettu ympäri maailman jo pitkään. Mökeille ja kakkosasunnoille suuntaavat niin eurooppalaiset, australialaiset, amerikkalaiset kuin kanadalaisetkin. Kakkosasuntojen historiakin on hyvin pitkä.

– Huviloita oli jo roomalaisilla, jotka lähtivät kesäksi vuorille helteitä pakoon, kertoo akatemiaprofessori, suomalaisten mökkihulluudesta kirjankin kirjoittanut Pertti Alasuutari.

Suomessa mökkejä alettiin rakentaa entistä innokkaammin sotien jälkeen. Varallisuuden kasvaessa vapaa-ajan asuntoja alkoivat hankkia muutkin kuin sivistyneistö, joilla huviloita oli jo aiemmin.

– Maatalousyhteiskunnasta siirryttiin nopeasti teollisuus- ja hyvinvointiyhteiskuntaan ja Suomi alkoi kaupungistua. Palkkatyön myötä työaika ja vapaa-aika erottuivat toisistaan. Lomalait toivat kesälomat, tulotaso nousi, liikenneverkko parantui ja Suomi autoistui. Kaikki nämä yhdessä vaikuttivat siihen, että mökkeily lisääntyi, listaa tutkija Manu Rantanen Ruralia-instituutista.

Monen juuret olivat maaseudulla, mikä antoi mahdollisuuden hankkia esimerkiksi kotitilan palasen mökkiä varten.

Alasuutari kertoo, että mökit olivat sotien jälkeen tyypillisesti talvikylmiä lautamökkejä. 1960–70-luvuilla muotiin tuli pyöröhirsi. Vuosien varrella mökkien koko on kasvanut ja varustetaso pikkuhiljaa parantunut.

Erityisen paljon mökkejä rakennettiin 1980-luvulla.

– Silloin talvilämpimien mökkien osuus alkoi olla jo aika merkittävä, Alasuutari sanoo.

Nyt uudet mökit voivat vastata varustelultaan kaupunkiasuntoja, ja rakennekin muistuttaa usein pientä omakotitaloa.

Myös mökkiympäristö on muuttunut. Rantanen huomauttaa, että mökkeily on vuorovaikutuksessa maaseudun kehityksen kanssa. Maatilat ja asukkaat ovat vähentyneet ja mökkeilijät lisääntyneet.

Esimerkiksi järvi-Suomessa mökkeilyn merkitys paikallisen talouden näkökulmasta lisääntyy.

– Jos palveluja on tarjolla, niiden käyttö on lisääntymään päin, Rantanen sanoo.

Mökkeilytyylitkin vaihtelevat. Suurien ikäluokkien jäsenistä moni haluaa mökkeillä perinteisesti, mihin liittyy monenlainen puuhastelu, mutta nuoremmat hakevat mökiltä muita asioita.

– Varsinkaan nuoremmilla sukupolvilla työnteko ei usein enää ole mökkeilyn keskeisintä sisältöä.

Yksi asia pysyy: mökki on vapaa-ajan maailma, jossa otetaan etäisyyttä kaupunkielämään. Se tapahtuu osin sen kautta, mitä mökillä tehdään, Alasuutari sanoo. Vaatimattomassa mökissä kannetaan vesi itse sisään ja lämmitetään sauna puilla.

– Silloin tavallisesta poikkeavien asioiden tekeminen tulee luonnostaan. Mutta kun mökki on yhtä hyvin tai paremmin varusteltu kuin kaupunkiasunto, irtiotto pitää tehdä säännöillä, Alasuutari sanoo.

Silloin mietitään sitä, mitä mökillä saa tehdä ja mitä ei: esimerkiksi, missä määrin työhön liittyviä asioita mökillä saa tehdä. Vuoden 2016 Mökkibarometrin mukaan etätöitä tehtiin joka 10. mökillä.

Kumpikaan tutkijoista ei usko mökkeilyn kuolemaan.

– On kansainvälinen ilmiö, että kaikkialla missä sopivia paikkoja ja varallisuutta on, on myös kakkosasuntoja, Alasuutari sanoo.

Tulevaisuuden trendi näyttäisi olevan ainakin yhteismökkeily: Nuoret aikuiset mökkiläisinä 2030 -selvityksen mukaan vuokraaminen, yhteiskäyttö ja yhteisomistus kiinnostavat nuoria.

Matkaa mökille saattaa tosin tulevaisuudessa olla entistä enemmän, kun väki pakkautuu entistä enemmän suuriin kaupunkeihin.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa Keskisuomalainen verkko joka päivä 15 eur. / 3 kk kestotilauksena

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .