Elintärkeä äänieristys

Kerrostalon asukkina oppii arvostamaan kunnon äänieristystä. Se luo yksityisyyttä, sillä ilman äänieristystä asuminen kerrostalossa vastaisi lasikopissa asumista.

Harmillista kyllä, vielä nykypäivänäkään se ei aina toimi. Oma musiikinkuuntelu, nukkuminen ja jopa keskustelu voivat vaarantua naapurin meluvandalismin takia. Viime yönä sain laskea lampaita vähän normaalia pidempään, kun naapuri päätti juhlistaa normaalia arkipäivää möykkäämällä aamutunneille asti. Koska kyseessä oli ensimmäinen kerta, en mukavana miehenä viitsinyt käydä vielä tervehtimässä.

ÄÄNIERISTYKSEN YLITTÄVÄ meluaminen on tunkeutumista toisen yksityisalueelle, toisen kotiin. Se myös tuntuu hyökkäykseltä, jota on vaikea torjua, muutoin kuin tekemällä vastahyökkäys joko pänttäämällä nyrkillä seinää tai vierailemalla ovella näyttämässä hapanta naamaa. Helposti provosoituvat henkilöt saattavat turvautua jopa kilpametelöimiseen, joka tarkoittaa esimerkiksi sitä, että musiikkia huudatetaan vielä naapuriakin kovempaa. Tällaisissa sodissa on vain häviäjiä.

Suhteellisen nuorena ihmisenä ja musiikin suurena ystävänä on jäkättämisen aloittamiseen melko korkea kynnys.

MELUTOLERANSSISSA ON tietysti valtavia eroja ihmisten välillä. Maaseudun rauhaan tottuneelle voi keskikokoisen kaupungin hulinakin olla liiallista melusaastetta. Olen kuullut myös, että esimerkiksi Guns n' Rosesin legendaarinen kitaristi Slash vaatii hälyääniä ympärilleen pystyäkseen rentoutumaan. Marilyn Mansonkin on kertonut nukkuvansa aina televisio auki.

Monesti nykyihmisetkin hakevat omaa tilaansa kaupungin hälinässä kuuntelemalla mp3-soittimella musiikkia nappikuulokkeillaan. Toisaalta, hiljaisessa paikassa kuten metsässä ainakin oma mp3-soittimeni saa olla hiljaa. Hiljaisuus - tai siis pehmeä metsän humina on omasta mielestäni miellyttävää musiikkia korvalle.

MUSIIKISTA JA äänistä tulee häiriötä silloin, kun niihin törmää väärässä paikassa ja väärään aikaan. Tuskin Guantanamo Bayn vankileirin vangit erityisesti vihaavat musiikkia, mutta jos sitä käytetään kidutuskeinona huudattamalla samaa kappaletta yötä päivää järjettömällä volyymillä, niin alkaahan se rassata.

Koti tuntuu siksi turvalliselta ja rauhalliselta paikalta, että siellä pääsee pakoon maailman meteliä. Mikäli musiikinkuuntelussa ei pääse fiilikseen ilman napakkaa äänenpainetta, suosittelen kunnollisten kuulokkeiden hankkimista. Kotibileitä rakastaville nuorille neuvoisin kuuntelemaan stereoita samalla volyymillä bileissä ja selvinpäin. Voitte yllättyä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen uutistoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.