Suomi ja EU:n liittovaltiopolitiikka

Kansainvälisen talouden ja rahapolitiikan asiantuntijat suhtautuivat 1990-luvulla hyvin epäillen Euroopan unionin yhteiseen rahaan.

Tampereen yliopiston kansainvälisen talouden professori Pekka Ahtiala totesi, että siitä seuraa paineita ja kitkaa. Hän korosti, että rahaliitto ja euron käyttöönotto merkitsevät tietä kohti Euroopan liittovaltiota.

Aikaisemmin Jyväskylän yliopiston kansantaloustieteen professorina ja rehtorina vaikuttanut Antti Tanskanen suhtautui suunnitelmaan EU-maiden yhteisestä rahasta kriittisesti. Myöhemmin hän totesi, että poliittiset tavoitteet menivät taloudellisten realiteettien edelle.

Poliittinen tavoite oli ja on EU:n liittovaltiokehityksen vauhdittaminen.

Suomen hallitus piti kuitenkin vuonna 1999 euroon siirtymistä niin tärkeänä, että perustuslain tulkinnassa katsottiin välttämättömäksi mennä äärirajoille ja ylikin.

Oppositiossa ollut keskusta kannatti pitäytymistä markassa.

MONET muutkin tutkijat ennustivat euron merkitsevän "paineita ja ja kitkaa", mutta kukaan ei ennustanut, että euroaluetta horjuttaisi valtioiden ylivelkaantuminen.

Kreikka otti velkaa niin paljon ja niin kauan kuin sai. Valtiollinen kulutusjuhla päättyi viime vuonna. Muut euromaat kokosivat nopeasti Kreikalle tukipaketin, jonka ehdoksi vaadittiin säästöohjelma valtiontalouden tasapainottamiseksi.

Kreikkalaiset eivät ole lähimainkaan täyttäneet ensimmäisen tukipaketin ehtoja ja kriisi on syventynyt. Saksa ja Ranska ovat nyt rakentaneet edellistä muhkeamman ja monipuolisemman tukipaketin. Muiden euromaiden johtajille jäi paketin hyväksyminen kriittisten puheenvuorojen saattelemana.

Kreikan toinen tukipaketti sisältää paljon uutta. Euroopan vakauttamisrahasto voi tarvittaessa tukea suoraan Kreikan pankkeja. Vakauttamisrahasto voi myös ostaa pankeilta valtion velkakirjoja eli Kreikan valtionlainoja voidaan silläkin tavalla "sosialisoida" euromaiden veromaksajien vastuulle.

Kokonaisuudessaan toinen tukipaketti tukee EU:n kehitystä liittovaltion suuntaan. Se on ennen muuta Saksan ja Ranskan tahdittamaa politiikkaa. Kreikan velkasaneeraus ja mahdollisesti irrottautuminen euroalueesta olisi paha takaisku liittovaltiokehitykselle. Käytännössä se merkitsisi sen myöntämistä, että EU on näillä näkymin itsenäisten valtioiden liitto.

SUOMESSA oppositio - myös ensimmäisen tukipaketin hyväksynyt keskusta - vastustaa EU:n huippukokouksen sopiman Kreikan toisen tukipaketin hyväksymistä. Mutta puheenjohtaja Mari Kiviniemi ei ole ainakaan vielä sanonut, että Suomen olisi jäätävä kakkospaketin ulkopuolelle.

Varmaa onkin, että Suomi pysyy mukana ja maksaa osuutensa ja tukee näin Saksan ja Ranskan tahdittamaa liittovaltiopolitiikkaa.

Ja voihan olla niinkin, että Suomen hallitus haluaa tukea liittovaltiokehitystä, joten toinen tukipaketti ei olekaan ristiriidassa maan vallanpitäjien perimmäisten Eurooppa-tavoitteiden kanssa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.