Yhteiskuntatakuulla kiire

Työministeri Lauri Ihalainen on nostanut nuorisotyöttömyyden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn hallitusohjelman ykkösasioiden joukkoon. Vuonna 2013 pitäisi olla valmiina yhteiskuntatakuu-hanke, jonka tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Yhteiskuntatakuulle on varattu hallitusohjelmassa 60 miljoonaa euroa. Summa tuntuu suurelta, mutta vielä moninkertaisesti suuremmat summat on jo tärvätty päästämällä kymmenet tuhannet nuoret syrjäytymään. Opetusministeriön laskelmien mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.

Yhteiskuntatakuulla on todella kiire. Helsingin Sanomien otsikko 17. elokuuta kertoo tuhannen helsinkiläisnuoren jäävän tänä syksynä ilman toisen asteen opiskelupaikkaa. Syynä on se, että ammattikoulujen aloituspaikkoja ei ole lisätty, vaikka niiden hakijamäärät kasvavat vuosittain.

Ongelma on tuttu kaikissa kasvukeskuksissa. Jyväskylässä jäi keväällä sata peruskoululaista ilman opiskelupaikkaa. Kesän aikana on eri toimijoiden yhteistyönä etsitty hartiavoimin tekemistä mahdollisimman monelle: kymppiluokkaa, ammattistarttia ja erilaisia työn ja opiskelun yhdistelmiä.

TOIVOTTAVASTI edes taloustaantuma ei nyt kaada nuorten yhteiskuntatakuun todellista toteutumista. Kyseessä kun ei ole mikään uusi keksintö. Jo vuonna 2003 Lauri Ihalainen puhui yhteiskuntatakuun puolesta, silloin SAK:n puheenjohtajana. SAK ajoi hallituksen ohjelmaan tavoitetta, että alle 25-vuotiaat voitaisiin pitää ulkona työttömyyskortistosta ja samalla estää heidän joutumisensa syrjäytymiskierteeseen.

Vuoden 2003 alussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä liki 37 000. Nyt ollaan aika lailla samoissa lukemissa. Kesän aikana nuorten työttömien määrä nousi jälleen yli 30 000:n. Heistä 20 prosenttia jämähtää yli kolmen kuukauden työttömyyteen.

TOTEUTUAKSEEN yhteiskuntatakuu vaatii kaikkien nuorten parissa toimivien tahojen nykyistä aukottomampaa yhteistyötä. Opetus-, sosiaali- ja terveysalojen ammattilaiset on saatava puhaltamaan yhteen hiileen, samoin kolmas sektori. Keski-Suomessa on saatu hyviä kokemuksia Ketään ei jätetä -hankkeesta, joka suuntasi toimintaa erityisesti haasteellisempiin, syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin.

Vuonna 2008 alkanut ESR-rahoitteinen hanke päättyy syyskuun lopussa. Hankkeen taustatahona ja toiminnan käynnistäjänä on ollut Nuorten Keski-Suomi ry, jolla on pitkäaikainen ja laaja yhteistyöverkosto eri puolilla maakuntaa, myös pienimmissä kunnissa.

Ketään ei jätetä -hankkeen päätösseminaariin syyskuun 20. päivä saapuu yhteiskuntatakuun "äidiksi" nimetty työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysosaston osastopäällikkö Tuija Oivo. Keski-Suomessa jo tehty työ ja siitä saadut hyvät kokemukset jalostuvat siis kenties valtakunnalliseen käytäntöön.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

New Articles

Saarijärvi laskee vesilaitoksen tuotto-odotuksia

testijuttu.

Joulupäivän kokoontuminen Ceausescun haudalla

Ceausescun syntymäpäivä 26. tammikuuta haudalla

Vuoden keskisuomalainen 2019 on Pauli Raivio

Testivideo pysty

Vihreät saattavat äänestää Vihreästä Langasta

Kylmä nakki -someyhteisö jakaa vertaistukea, vinkkejä ja reseptejä ruuhkavuosien ruokapöytiin

Käyttökohteen saa vapaasti valita

Rock Siltanen – Uskon Huuhkajiin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.