"Kun ajan johtajaa ei näy..."

Presidentinvaalien ehdokasasetelmat ovat kiintoisassa vaiheessa. Kuka nousee Sauli Niinistön ykköshaastajaksi,

Suomen keskustassa etsitään ensin Paavo Väyrysen kaatajaa. Sosiaalidemokraatit hakevat vaihtoehtoja monitoimimies Lasse Lehtiselle ja kirkonmies Ilkka Kantolalle.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma valitteli äskettäin, ettei Suomella ole johtajaa.

Tuli mieleen runonsäe kaikki toimet nurin käy, kun ajan johtajaa ei näy. Heinäluoman tiedetään juuri nyt puntaroivan mahdollisuuksiaan tasavallan presidentiksi, joten ajatteleeko hän olla se mies, joka huutais: "Näin on aika maan!"

Päätoimittaja Urho Kekkosen, alias Känän, tiedetään lausuneen itsekseen tuota Eino Leinon Kun kello seisoo -runoa 1920-luvulla Ylioppilaslehden toimituksessa.

Jos tääl' ois mies, jos yksikin, niin itse nousis tornihin..

Toimitussihteeri Lauri Aho ja pakinoitsija Ilmari Turja iskivät toisilleen silmää: Känä aikoo olla se mies.

PRESIDENTINLINNAN isännyyden tavoittelijoiksi ilmoittautuneista värikkäin on savolainen Lasse Lehtinen, oikeistososiaalidemokraatti ja asevelisosialistien perinnön vaalija.

Lehtinen on hulvaton kirjoittaja. Tuotanto on jo tähän mennessä poikkeuksellisen laaja: romaaneja, henkilökuvia, muistelmia, artikkeleita ja Suomen historiaakin.

Suomen historiasta kirjoittaessaan Lehtisellä on maalitauluna Urho Kekkonen.

Internetissä on Suomen valtionpäämieheksi pyrkivän Lehtisen 50 artikkelin kokoelma. Suosituin näyttää olevan tieteellisen tekstin muotoon puettu Miksi Kekkonen pelkäsi? Kirjallisuusluettelosta päätellen se on viime vuosikymmenen puolivälin tienoilta.

Lehtisen sanoma on yksikertainen ja selvä: Kekkonen antoi liikaa periksi Neuvostoliitolle ja Suomi menetti itsenäisyyttään.

Lehtisen historiallisten artikkelien - sama koskee väitöskirjaa - ongelma on avoin tendenssi ja virheet Suomen historian perusfaktoissakin.

Lehtisen mukaan K. A. Fagerholmin vähemmistöhallituksen aikaan 1948-1950 maassa oli liittoutuneiden valvontakomissio. Sellainen pikkuseikka on jäänyt huomaamatta, että valvontakomissio poistui Suomesta Pariisin rahansopimuksen ratifioinnin jälkeen syyskuussa 1947.

KEKKOSEN kuolemasta on pian 25 vuotta ja presidenttikauden päättymisestä 30 vuotta. Mutta ihmeen paljon ja moninaista käyttöä Kekkosen elämäntyöllä edelleen on.

Lehtinen on hattupolitiikan kannalla ja sitä mieltä, että Suomen olisi parasta liittyä sotilasliitto Natoon. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjansa tukimieheksi hän on kaivanut - kuinkas muuten - Kekkosen!

"Urho Kekkonen olisi jo paimentanut meidät Natoon siksi, että hän tunnetusti halusi aina olla vahvemman puolella". ( Helsingin Sanomat 21.1.07)

Kantavatko asevelisosialistit ja Kekkonen Lasse Lehtisen SDP:n presidenttiehdokkaaksi?

Soppiihan tuota eppäillä, sanoisi savolainen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

New Articles

Saarijärvi laskee vesilaitoksen tuotto-odotuksia

testijuttu.

Joulupäivän kokoontuminen Ceausescun haudalla

Ceausescun syntymäpäivä 26. tammikuuta haudalla

Vuoden keskisuomalainen 2019 on Pauli Raivio

Testivideo pysty

Vihreät saattavat äänestää Vihreästä Langasta

Kylmä nakki -someyhteisö jakaa vertaistukea, vinkkejä ja reseptejä ruuhkavuosien ruokapöytiin

Käyttökohteen saa vapaasti valita

Rock Siltanen – Uskon Huuhkajiin

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.