Olet asunut uudessa kotikaupungissasi vasta muutaman hassun viikon, mutta vanhempasi haluavat tulla vierailulle jo nyt. Ja kun kerran olet jo lähes aito jyvääskyläläinen, ei kaupunkikierroksen järjestäminen yli-innokkaille vierailijoille liene liikaa pyydetty.
Tietenkään et kehtaa myöntää, että ensimmäiset viikot uudessa kotikaupungissa ovat todellisuudessa menneet päivisin korkeakoulumaailmaan tutustumiseen ja iltaisin, noh, korkeakoulumaailmaan tutustumiseen, etkä todellisuudessa ole nähnyt kampuksen lisäksi juuri muuta kuin keskustan ja opiskelija-asuntosi tupakeittiön.
Älä hätäänny. Tässä jutussa saat paletin lauantaipäivälle, jona viet vanhempasi Jyväskylän tärkeimmille nähtävyyksille ja maamerkeille. Kenties opit itsekin jotain.
Koti
Aivan ensimmäisenä vanhempasi haluavat nähdä maailmanmatkaajansa uuden kodin. Saatat asua millä puolella kaupunkia tahansa, vapailta markkinoilta naaratussa luukussa tai opiskelija-asunnossa. Luultavimmin asut solussa, sillä yksiön saadaksesi sinun olisi pitänyt olla äärimmäisen onnekas, varakas tai liikkeellä epäinhimillisen aikaisin.
Tästä syystä aloitamme kuvitteellisen nähtävyyslauantain Jyväskylän legendaarisimmasta opiskelija-asumuksesta, Kortepohjan ylioppilaskylän DDR:stä. Jos et vielä tiedä, mistä ylioppilaskylän M-, N-, O-, ja P-talot ovat saaneet liikanimensä, et ole niihin katsettasi kohdistanut. Vaikka et 1970-luvun betonimöhkäleissä asuisikaan, on vanhojen opiskelijoiden tarinoissa liikkuva asuntolakompleksi hyvä tuntea edes nimeltä.
Seminaarinmäki
Lähdit matkaan mistä hyvänsä, on nähtävyyksien kiertäminen helpointa aloittaa kaupungin keskustasta. Kävelykatunakin tunnetulle Kauppakadulle osaat vanhempasi varmasti jo viedä, mutta aivan keskustan ympäriltä löytyy helposti useampi ihmettelemisen arvoinen kohde.
Kauppakadun yläpäästä, niin kutsutulta yläkaupungilta alkaa Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus. Useille ensimmäisen vuoden yliopisto-opiskelijoille alue tulee tutuksi hyvin pian, mutta esimerkiksi Mattilanniemessä tai ammattikorkeakoulun Rajakadun kampuksella aikansa viettävät uudet opiskelijat eivät "humanistikukkulan" rinteitä ole välttämättä vielä astelleet.
Vuonna 1863 Jyväskylään perustettu kansankoulunopettajaseminaari oli Suomen ensimmäinen. Seminaari laajeni 1934 kasvatusopilliseksi korkeakouluksi ja vuonna 1965 Jyväskylän yliopistoksi.
Seminaarinmäen kampus, johon seminaari siirtyi alkuvuosiensa jälkeen, on tunnettu muun muassa useista arkkitehti Alvar Aallon työnnäytteistä. Niistä viimeisimpänä kunnostettiin C-rakennuksen nimellä kulkeva päärakennus, jonka remontti valmistui vuonna 2017.
Seminaarinmäen kampuksen juuret ovat pitkällä historiassa, sillä sen alkuperäiset kiinteistöt valmistuivat 1879–1883. Tämän jälkeen kampus on saanut lisäpytinkejä vaiheittain. Aallon rakennuksista valtaosa nousi kampukselle 1950-luvun puolivälissä.
Alvar Aalto -museo
Mikäli uteliaisuus suomalaisen arkkitehtuurin kansainvälisesti kuuluisimman edustajan edesottamuksista valtasi lauantaiseurueen mielen Seminaarinmäkeä katsellessa, löytyy aivan sen kupeesta, Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto-rakennuksen vierestä, vuonna 1966 perustettu Alvar Aalto -museo. Museota ylläpitävän Alvar Aalto -säätiön mukaan museo on "arkkitehtuurin ja muotoilun erikoismuseo sekä Aalto-informaation valtakunnallinen ja kansainvälinen keskus, jonka laajat kokoelmat ovat perustana museon näyttelyille ja julkaisuille."
Jyväsjärvi, satama ja Lutakko
Mahdollisen museovierailun jälkeen on helppo piipahtaa Jyväsjärven rannassa. Samalla näkee vilaukselta yliopiston kaksi muuta kampusta, Mattilanniemen ja järven toisella rannalla majailevan Ylistön.
Jyväsjärvi on Harjun – johon palaamme myöhemmin – ohella yksi Jyväskylän tunnistettavimmista maamerkeistä. Järveä ympäröi Rantaraitti, vajaat 13 kilometriä pitkä kevyen liikenteen väylä, jonka varrelta löytyy kuntoilijoita lähes mihin vuoden- tai vuorokaudenaikaan tahansa. Älä hätäänny, jos himolenkkeilijät aktiivisuusrannekkeissaan tuottavat lähinnä ahdistusta. Moni käyttää Jyväskylän tunnetuinta kevyen liikenteen väylää myös nautinnollisen laiskasti tepastellen.
Näin teet myös sinä vanhempiesi kanssa. Noin kilometrin kävely järven rannassa tuo teidät Mattilanniemestä Jyväskylän sataman alkumetreille. Sataman aluetta on muokattu suuresti kuluneen kymmenvuotisen aikana. Kun satamasta lähtevälle Kuokkalan sillalle menevä liikenne saatiin maan alle niin kutsutun satamakannen avulla, tuli Lutakossa olevasta sataman alueesta yhtenäinen.
Satamassa, sen viereisellä Lutakonaukiolla sekä samassa nipussa olevassa Paviljongin messukeskuksessa järjestetään pääsääntöisesti Jyväskylän suurimmat yleisötapahtumat, kuten MM-rallit ja Suomipop-festivaalit.
Kirkkopuisto
Satamasta pääsee kätevästi takaisin kaupungin ruutukaavaan kulkemalla Ysitien ylittävää Kilpisen kävelysiltaa pitkin. Samaan suuntaan ylämäkeen jatkaessanne päädytte aivan kaupungin ytimessä olevan Kirkkopuiston reunaan.
Kirkkopuisto on Jyväskylän vanhimpia puistoja. Sen rakentaminen aloitettiin 1800–luvun alkupuolella. Jyväskylän kauppatori sijaitsi nykyisen Kirkkopuiston alueella 1830-luvulta 1930-luvulle asti. Tänä aikana, vuonna 1880, silloisen toriaukion keskelle rakennettiin punatiilinen Jyväskylän kaupunginkirkko, joka seisoo edelleen paikallaan.
Nykyään, eritoten kauniiden kesäkelien aikaan, puisto on erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa erittäin suosittu paikka pussikaljoittelulle. Lempeinä kesäiltoina puiston nurmikkoalueet ovatkin usein täynnä piknik-henkisiä kaveriporukoita.
Harju ja Vesilinna
Mikäli onnistuit välttämään Kirkkopuistoon itsensä raahanneet uudet kaverisi, on aika jatkaa matkaa kuuluisille Harjun portaille järveltä katsottuna puiston vasemmasta yläkulmasta. Harju on hankala hukuttaa katseestaan, sillä se kohoaa rajoittamaan Jyväskylän ydinkeskustaa Jyväsjärven vastakkaiselta puolelta.
Itse harju on yli 10 000 vuotta vanha, mutta sen portaat – viralliselta nimeltään Neron portaat – valmistuivat maamerkin kupeeseen 1925. Portaiden yläpäähän kivuttuanne kannattaa katse suunnata hetkeksi taaksepäin Jyväsjärven suuntaan.
Nykyisellään Jyväskylän komein maamöykky tunnetaan portaidensa lisäksi Harjun stadionista, jossa järjestetään yleisurheilukilpailuja, ja jossa paikallinen jalkapallon ykkösjoukkue JJK pelaa kotiottelunsa, sekä Harjun laella seisovasta Vesilinnasta.
Esimerkiksi Kortepohjassa asuvat opiskelijat saattavat tosin mieltää Harjun lähinnä aamuyön kotimatkaa turhaan pidentävänä ja hankaloittavana esteenä. Harva jaksaa todella kivuta Harjun päälle arkimatkanteossa, joten käytännössä maamerkin joutuu kiertämään, mikäli kaipaa sen toiselta puolelta keskustan palveluiden ääreen.
Harjulle 1950-luvulla nousseessa Vesilinnassa on Keski-Suomen luontomuseo, näkötorni sekä tornissa sijaitseva samanniminen ravintola. Näkötornista käsin uutta kotikaupunkia voi tiirailla ravintolan aukioloaikoina. Jos kierroksen viimeiseen kohteeseen meinaa jäädä murkinalle, kannattaa varmistaa että vanhemmat hoitavat laskun. Ravintolan hintataso ei nimittäin hivele opiskelijabudjettia aivan kela-tuettujen opiskelijaruokaloiden tavoin.
Nähtävää jäi vielä
Mikäli aloititte kulkemisen jalkaisin Seminaarinmäen kampukselta, on edellä kuvattu reitti on aina luotettavan Google Mapsin mukaan pituudeltaan noin neljä kilometriä. Varsinaista kävelyaikaa palvelu epäilee kertyneen hieman vajaan tunnin edestä.
Vaikka esimerkkikierros käykin läpi ison osan Jyväskylän tärkeimmistä nähtävyyksistä, jää mielenkiintoisia kohteita luonnollisesti seuraavillekin vanhusosaston visiiteille. Esimerkiksi Keskustan tuntumassa oleva Tourujoen luontopolku, Kortepohjan taakse jäävät Laajavuoren ulkoilualueet, hieman kauempana Vaajakoskella sijaitseva Naissaari, Alvar Aallon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo tai noin tunnin ajomatkan päässä Multialla, keskisen ja eteläisen Suomen korkeimmalla kohdalla seisova Kiiskilänmäen näkötorni ovat mahdollisia tulevia vierailukohteita.
Nämä, ja monet muut enemmän tai vähemmän mielenkiintoiset paikat löydät kuitenkin varmasti itse, kunhan ehdit tutustumaan uuteen kotikaupunkiisi.
JKL peruskurssi lauantai kaupungilla
Lähteet: Jyväskylän kaupunki, Alvar Aalto -säätiö, Jyväskylän yliopisto, Suomen yliopistokiinteistöt oy
