Minkälaisen keikkapaikan Katseen promoottori Jyväskylään pystyttäisi, jos saisi vapaat kädet? – Katso opas kaupungin elävän musiikin syksyyn

Katseen promoottori Lauri Leppänen on hyörinyt Jyväskylän elävän musiikin kentässä yli 14 vuotta. Sinä aikana hän oli mukana muuttamassa Infernoa Rumaksi trendien perässä, ja nyt valtavien osastoyökerhojen aika alkaa olla hänen mielestään ohi.

Jos Jyväskylän keskustan yökerho Katseen promoottori Lauri Leppänen saisi vapaat kädet pystyttää Jyväskylään taloudellisesti kannattava elävän musiikin kehto, olisi asiakaspaikkoja maksimissaan kolme sataa. Äänimaailmana toimisi "DJ-vetoinen erikoismusiikki".

– Jyväskylän räppäreillä ei ole pitkään aikaan ollut esimerkiksi mitään omaa kotia, niin kyllä varmasti ekaksi buukkaukseksi alkaisin jotain Jyväskylä All Starsia hieromaan kasaan. Siihen heti perään sitten jotain mielenkiintoisia rokkijuttuja, Leppänen puntaroi.

– Herättelisin laaja-alaisemmin jyväskyläläistä tietoista kuluttajaa. Lippuhinnat pitäisi pystyä pitämään alhaisina.

Leppänen jäsentelee, että tarkoituksena olisi saada ihmiset kiinnostumaan uudesta, tuntemattomasta musiikista. Nykyisellään keikoilla käymisen trendi on hänen mielestään se, että bändillä pitää olla nimeä, jotta sitä kukaan menisi katsomaan. Kahdeksan euron lippuhinta on liikaa orkesterista, josta ei tiedä mitään.

– Mutta kun nyt tuo pahin taloustaantuma saatiin tuosta taitettua, niin jengi käy oikein mukavasti keikoilla ja niin edespäin. Eli tuntuu että tietynlaiseen illanviettoon, etenkin keikkakokemuksiin, panostaminen on nousussa taas.

Katseen promoottorina Lauri Leppänen on ehtinyt häärätä vasta vuoden, mutta arvionsa hän pohjaa 14 vuoden aktiiviseen seilaukseen Jyväskylän elävän musiikin kentässä.

Vuonna 2004 Leppänen toimi ensimmäisiä kertoja vapaaehtoisena järjestyksenvalvojana Tanssisali Lutakon pienellä lavalla. Suomalaisen jazz-duo Niemisen ja Litmasen tapa saada koko sali mielihyvän valtaan painui Leppäsen mieleen käsinkosketeltavan vahvana tunteena. Lopputuloksena oli oivallus kokemuksen jakamisen tärkeydestä ja uravalinnan varmistumisesta elävän musiikin parissa siinä samalla.

Sen jälkeen Leppänen on häärännyt promoottorina, tiskijukkana ja muissa tehtävissä baareissa ympäri kaupunkia ja laajemmin Suomessa.

Jyväskylässä olisi tilausta pienemmille paikoille, jotka pystyisivät tarjoamaan erikoisohjelmaa ja vaihtoehtoisempaa keikkamusiikkia.

14 vuoden aikana suomalaisen hevin aalto ehti kuukahtaa, ja Yliopistonkadun raskaaseen musiikkiin painottuva Inferno-klubi uudistui osittain Leppäsen visioimana indiebuumin mainingeissa Rumaksi vuonna 2010. Se pysyi pystyssä kuusi vuotta rakennuksen purkutuomioon asti. Rokki taas on hivuttautunut nousukiitoon, kohti kymmenen vuoden takaista suosiotaan.

Musiikilliset trendit kiertävät siis sykleissä. Mutta miten elävän musiikin tarjonta ja keikkakulttuuri on Jyväskylässä Leppäsen mielestä siinä välissä muuttunut?

– Aika paljon se on polarisoitunut ja hajautunut. Lutakko on sellainen tietyn kokoisten artistien yleisvenue, Freetimessä vähän kevyempää ja meillä sitten laajemmalla kattauksella rokkia ja tosi paljon paikallistakin väriä.

Leppäsen oman kokemuksen mukaan valtavien osastoyökerhojen aika alkaa olemaan lopussa, vaikka ne vetävätkin asiakkaita edelleen hyvin. Nykyisellään yleiseurooppalainen trendi on se, että kuluttajat haluavat illanvietoltaan intiimimpiä kokemuksia.

– Kun jonkun verran on kyliä kuunnellut, niin selkeästi Jyväskylässä olisi tilausta pienemmille paikoille, jotka pystyisivät tarjoamaan erikoisohjelmaa ja vaihtoehtoisempaa keikkamusiikkia. Toki se on Suomessa vaikeaa, kun vuokrat ja alkoholiverotus ovat korkeita ja työvoima kallista. Niiden kannattavaksi tekeminen on aika haasteellista.

Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry.n tilastojen mukaan vuonna 2017 Keski-Suomessa järjestettiin 16,3 keikkaa 1000 asukasta kohden. Väkilukuun suhteutettuna keikkoja oli siis toiseksi eniten kaikista Suomen maakunnista. Edelle kiilasi vain Lappi.

Tässä valossa Keski-Suomen ja sen myötä eritoten Jyväskylän voidaan todeta olevan livekeikkojen osalta erinomaisen viriiliä seutua. Elävälle musiikille on nähtävästi kysyntää. Syyksi siihen Leppänen arvioi ainakin Jyväskylän merkittävän opiskelijakeskittymän.

– Ja elävän musiikin kaupunkihan se on ollut aina. Sekä metallin että räpin puolelta nousee valtakunnallisia nimiä aika taajaan, Leppänen pohtii.

– Jos on paljon muusikoita kaupungissa, niin olisihan se tyhmää olla tekemättä niitä keikkoja.

Tämä sisältö on vain tilaajille.

Tilaa kuukauden ilmainen tarjousjakso alla olevasta linkistä. Saat käyttöösi kaikki digipalvelumme sekä näköislehden.

Tilaa tästä!

Jos olet jo tilaaja, .