Hoito- ja hoiva-alojen yksityisyrittäjillä on mahdollisuus vaikuttaa Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevaisuuteen, kun palveluntuottajien vaikuttamistoimielin aloitti toimintansa huhtikuussa – ainoana Suomessa.
Mainos | Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Hyvinvointialueen missiona on vaikuttavasti edistää maakunnan hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Yksi työkaluista tämän tavoitteen saavuttamiseksi on kiinteä kumppanuus keskisuomalaisten yritysten, järjestöjen ja kuntien kanssa.
Kumppanuuden kehittämiseksi käynnistettiin Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelutuottajien vaikuttamistoimielin huhtikuun puolessa välissä. Vaikuttavan nimen takaa löytyy yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajia eri aloilta ja eri puolilta Keski-Suomea. Vaikuttamistoimielimen puheenjohtajaksi valittiin Keski-Suomen Yrittäjien hankevetäjä Veli Puttonen.
– Olemme Keski-Suomessa edelläkävijöitä. Vastaavaa toimielintä ei ole millään muulla hyvinvointialueella Suomessa, Puttonen sanoo.
Vaikuttamisen aika on nyt
Toimielimen tehtävänä on hyvinvointialueen ja yrittäjien sekä järjestöjen yhteistyön edistäminen. Sen tarkoituksena on osallistua hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen, päätöksentekoon ja seurantaan antamalla lausuntoja ja kannanottoja, sekä luoda strategista kumppanuutta hyvinvointialueen kanssa.
Puttosen mukaan on tärkeää olla mukana kehittämisessä juuri nyt, koska vuoden 2023 aikana rakennetaan hyvinvointialueen toimintatavat ja -käytännöt.
– Yksityisen sektorin toimijoiden vaikuttamistyön on oltava aktiivista, jotta äänemme kuuluu tarpeeksi selvästi ja pystymme vaikuttamaan hyvinvointialueen organisoitumiseen, Puttonen huomauttaa.
”Hyvinvointialueen toiminta ei ole yksilölaji”
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet puhuu mielellään strategisesta kumppanuudesta.
– Strategisen kumppanuuden kautta pystymme hyvinvointialueella laajemmin vastaamaan eteen tuleviin tarpeisiin. On äärimmäisen hienoa, että olemme – ainoana Suomessa – rakentaneet luottamukseen perustuvan verkoston, jossa voimme yhdessä keskustella. Hyvinvointialueen toiminta ei ole yksilölaji, Tollet muistuttaa.
Tollet näkee, että palvelutuottajien vaikuttamistoimielimellä on jatkossa tärkeä rooli. Hän ei usko, että hyvinvointialue pystyy tuottamaan kaikki palvelut kattavasti inhouse-periaatteella.
– Yhteistyöstä keskustellaan yrittäjien ja muiden palveluntuottajien kanssa jatkossa case by case -ajatuksella, eli arvioimme tapauskohtaisesti eteen tulevia tilanteita ja teemme yhteistyötä silloin, kun se on kaikin puolin järkevää, Tollet toteaa.
Onnistumisen avain on kumppanuus
Hyvinvointialueen on turvattava palveluiden yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus koko maakunnan alueella. Puttosen mukaan tehtävä on mittava ja haastava.
– Eri alueilla sairastetaan eri tavoilla ja mummon hoitaminen kotona on Pihtiputaan perukoilla kalliimpaa kuin Jyväskylän keskustassa jo etäisyyksien vuoksi, hän muistuttaa.
– Tavoitteen saavuttaminen ei onnistu pelkästään julkisen sektorin, mutta ei myöskään yksityisten palveluntuottajien voimin. Avain onnistumiseen löytyy kumppanuudesta, Puttonen lisää.
Ennaltaehkäisy säästää euroja
Soteuudistuksista huolimatta suomalaista sosiaali- ja terveyssektoria vaivaa krooninen rahapula. Väestön ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa tilanne ei tulevaisuudessakaan helpota, päinvastoin.
– Koska palveluista on vaikeaa leikata ja hakea sitä kautta säästöjä, on ratkaisuna ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen eli HYTE, siis sairauksien ennaltaehkäiseminen. Tätä kautta euroja on mahdollista säästää, Puttonen sanoo.
Mutta miten ihmiset saadaan liikkumaan ja huolehtimaan muutenkin terveydestään ja hyvinvoinnistaan, se onkin tuhannen taalan tai oikeastaan miljardien eurojen kysymys. Selkeää vastausta tuskin on kenelläkään, mutta ainakaan muutosta ei voi ylhäältä päin pakottaa.
– Terveet ja liikunnalliset elintavat lähtevät ihmisestä itsestään. Mutta hyvinvointialueella, kunnilla yrityksillä, ja muilla palvelutuottajilla on yhteistyössä keinot luoda sellainen ympäristö ja välineet, jotka mahdollistavat tämän, Puttonen sanoo.
– On ollut hienoa huomata, että nyt kunnissa on taas alettu kiinnostua asiasta ja ymmärretty, että kuntalaisten hyvinvointi vaikuttaa paljon sote-sektoria laajemmalle.